torstai 31. tammikuuta 2019

Teurastamon Portti

Teurastamon Portti sijaitsee nimensä mukaisesti… öö… Teurastamon portilla, täsmällisesti ilmaistuna portinvartijan rakennuksessa. Se ei ole tavallinen ravintola, vaan Roslundin lihamyymälän pieni ravintola. Tarjolla on siis lounaan lisäksi lihakaupan valikoima. Ei paha!



Aiempi käynti Teurastamon kiehtovalle alueelle kohdistui Palemaan, mutta nyt oli vuorossa tosiaan Teurastamon Portti. Lounaalla tarjolla oli neljä vaihtoehtoa: pyttipannua, uunimakkaraa, pastramileipä tai savulihasalaatti. Kaikki kuulostivat ensiluokkaisilta vaihtoehdoilta, mutta päädyin tällä kertaa harvinaisempaan tuttavuuteen eli pastramileipään salaatilla ja bataattiranskalaisilla (11,50 €).



Yllätys oli kuitenkin suuri, kun leipä ei ollutkaan ”nykiläishenkinen”, vaan muistutti erehtymättömästi hampurilaista. Jos se näyttää hampurilaiselta ja se maistuu hampurilaiselta, on se hampurilainen. Niin se vaan on. Pastramihampurilainen oli tästä nimisekoilusta huolimatta tasokas setti. Laadukasta pastramia oli riittävästi ja kivanoloinen majoneesi komppasi sitä hyvin. Edes yleensä turhaksi kokemani tomaatti ei pilannut burgeria. Kokonaisuus oli riittävän simppeli siitä huolimatta. Annoksen täydensi poikkeuksellisen ohuet, mutta herkulliset bataattitikut sekä sitruunavinaigretillä raikastettu salaatti. Lounaaseen kuuluu kahvi, mutta ei esim. alkusalaattipöytää. Mutta sen ymmärtää. Kuka tulisi mussuttamaan porkkanaraastetta ja kurkkuviipaleita Roslundin lihakauppaan?



Teurastamon Portti ihastutti tiiviillä ja rennolla tunnelmallaan sekä pätevällä lounaallaan. Tilat ovat pienet, mutta se ei tahtia haitannut. Teurastamon alueen lounastarjonta on nyt todettu sekä Paleman että Teurastamon Portin toimesta hyvinkin laadukkaaksi, mikä on ilo meille kaikille.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




 Teurastamon Portti

Työpajankatu 2
00580 Helsinki

lauantai 26. tammikuuta 2019

Broo Pizza & Bar

SYÖ-viikot ovat taas täällä ilonamme! Koska edelliset kympin viikot menivät minulta täysin ohi, oli nyt pakko ryhdistäytyä ja avata peli heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä. Tsekkaan aina etukäteen Cityn nettisivuilta ravintolalistauksen läpi ja yritän bongata mielenkiintoisia (uutuus)ravintoloita. Tällä kertaa valinta osui Broo Pizza & Bariin.

Kaikkitietävä internet tiesi yllättävän vähän kyseisestä ravintolasta. Jopa nettisivuja oli vaikea löytää. Kun ne lopulta löysin, siellä kysyttiin, mitä saadaan, kun yhdistetään entiset nyrkkeilyn (o-o-2) ja jalkapallon (5 div) lupaukset? No, tietenkin Helsingin ravintolakulttuurin uusin tulokas Broo Pizza & Bar. Hauskan intron ryydittämänä löysin itseni ravintolasta perjantaina töiden jälkeen.




Broon edessä SYÖ-viikkoja mainostettiin kovasti, mutta sisälle päästyä ei lainkaan. Kassalla, josta tilaukset tehdään, piti erikseen kysyä, että mitkäs ne SYÖ-viikkojen tarjoukset olivatkaan. Tarjoilija muisti yhden, keittiöstä huikattiin loput kaksi. Niistä otin Vegetariano-pizzan (10 €). Marinoidusta munakoisosta, vuohenjuustosta, mozzarella di bufalasta, viikunasta, basilikasta ja pinjansiemenistä koostettu pizza oli oivaltavan tasavahva kokonaisuus. Vegepizzan sielusta huolimatta lopputulos oli miehekkään tuhti ja öljyinen – ollen silti maukas. Pinjansiemenet ja viikuna olivat hieno lisä.



Broo Pizza & Barin perimmäinen olemus jäi hieman hämärän peittoon näin päivävierailulla. Odottava tunnelma todennäköisesti räjähtää kukkaan myöhemmin, kun väki ja DJ valloittavat tilat. Meille jäivät mieleen vain hyvä pizza, tyhjä narikka ja joka paikassa viipyilevät oluttynnyrit.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Broo Pizza & Bar
Malminkatu 16
00100 Helsinki

tiistai 22. tammikuuta 2019

Klaus K

Klaus K:n brunssi ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen, kun kelailee Helsingin brunssitarjontaa. Siitä huolimatta Klaus K on tarjoillut brunssiansa jo hyvän tovin, peräti vuodesta 2007. Kyseessä alkaa siis olla jo jonkinlainen instituutio.

Klaus K:n brunssi (35 €) koostuu alkupalapöydästä, pöytiin tarjoillusta pääruoasta sekä kehutusta jälkiruokapöydästä. Mehut ja normaali suodatinkahvi kuuluvat hintaan.

Tällaisella monipuolisella brunssilla on hankala koostaa järkevänoloinen kokonaisuus, kun tarjolla on elementtejä niin aamiaisen kuin lounaan puolelta. Ottaako ensin jogurttia myslillä ja sitten lohipastramia ja hunajapaahdettuja juureksia gorgonzolamoussella, vai toisinpäin? Entä missä vaiheessa ottaisi kahvia? No, jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee ja itse asiassa tässähän juuri piilee brunssikonseptin hienous!



Alkupalojen aatelia olivat palvattu porsaanniska, paahdettu kalkkunanrinta porkkana-tyrnihillokkeella, lohipastrami sekä ihastuttava paahdettu myskikurpitsa vuohenjuustolla. Myös pikkelöidyt tillikurkut olivat kesäisen raikas tuulahdus. Sen sijaan ikisuosikki katkarapu-skagen siianmädillä ja mallasleivällä sekä suppilovahvero-taleggiojuustopiirakka, jota piti erikseen keittiöstä pyytää tarjolle, olivat pienimuotoisia pettymyksiä.



Olin lukenut etukäteen, että Klaus K kokeili välillä buffettyylistä pääruokatarjontaakin, mutta se ei ilmeisesti saanut kannatusta, minkä jälkeen pöytään tarjoillut pääruoat palautettiin konseptiin. Minusta se onkin ainoa oikea vaihtoehto tällaisilla vähän arvokkaammilla brunsseilla. Valitsin pääruoaksi paistettua kuhaa ja paahdettua maa-artisokkaa uunitomaattien kera. Simppelin ja mukavan kevyen annoksen ykkösviulun soittajaksi nousi yllättäen kuhan sijaan paahdetut maa-artisokat. Annos ei noussut alkupalojen parhaimpien ruokien tasolle, mutta oli silti suunmukainen kokonaisuus. Vaimoani miellytti punajuuririsotto, joka oli klassisesti yhdistetty vuohenjuustoon. 




”Muistathan jättää tilaa jälkiruoille, olemme suorastaan kuuluisia meidän jälkiruokapöydästämme.” Nämä viisaat sanat olin lukenut etukäteen ravintolan nettisivuilta (kaikki kuvien lautaset eivät ole minun, oikeasti…). Jälkkäripuolen eturiviin nousivat herkullinen mokka-paahtovanukas sekä syntinen piparkakku-taateli Rocky Road.




Klaus K:n brunssimiljöö on miellyttävän rauhallisen oloinen, vaikka respa onkin näköetäisyydellä. Ruskea värimaailma on harmoninen. Tarjoilu sujui pitkälti englanniksi ja oli huomaavaista. Silti kokonaisuus oli mielestäni kaukana täydellisestä. Uuniohrapuuro oli jäähtynyttä, etukäteen odottamastani piirakasta piti tosiaan erikseen kysyä (oli kuulemma unohtunut keittiöön…) sekä Kivikylän nakkien kanssa haluamaani Helsingin sinappia ei löytynyt mistään (en myöskään löytänyt tarjoilijaa siihen hätään). Lisäksi jäi fiilis, että tyhjäksi kaluttujen tarjoiluastioiden täyttämisessä ei varsinaisesti pidetty kiirettä.



Klaus K:n brunssi oli hyvä, mutta ei lajinsa todellinen supertähti. Viime vuoden kärkibrunssit Glassikko ja Bistro O Mat ovat yhden tähden ylempänä, mutta Klaus K on verrattavissa esimerkiksi Tornin brunssin hyvään laatutasoon.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Klaus K

Bulevardi 2-4
00120 Helsinki

torstai 17. tammikuuta 2019

Tanner

Hämeentiestä on muodostunut melkeinpä Helsingin trendikkäin ravintolakatu. Viimeisimpien tulokkaiden joukossa on heinäkuussa Elannon korttelin katutasossa ovensa avannut Tanner, vaikka onhan niitä uusia paikkoja tullut senkin jälkeen. Yläkerrassa operoi meikäläiselle tutuksi käynyt Väinö Kallio ja kutakuinkin toisella puolella Hämeentietä Poompui ja Sushi Forest. On siis Väinö Kalliota ja Väinö Tanneria – leikkisiä nämä uudet ravintoloitsijat.

Olen käynyt Tannerissa muutamaan otteeseen lounaalla ja kerran aamiaisella. Jälkimmäinen ihan jo pelkästään sen vuoksi, että se sai Nyt-lehden ravintolakriitikon "haukkomaan henkeään". Otin ison aamiaissetin (15 €), johon kuuluu leipä, jogurttiannos, mehu ja suodatinkahvi. Valitsemani fetaleipä koostui mantelifetasta, bataattilevitteestä, kirsikkatomaateista ja salaatista. Se paljastui varsin oivalliseksi kokonaisuudeksi, jossa harkitun herkät maut pelasivat hyvin yhteen. Jogurttiannoksessa oli pääraaka-aineen lisäksi granolaa, banaania, marjoja ja hunajaa. Sekin oli maukas kokonaisuus. Kaiken lisäksi molemmat annokset olivat esteettisiä riemuvoittoja. Porkkanasta, appelsiinista ja inkivääristä tuorepuristettu mehu oli raikas piristäjä. Helsingin kahvipaahtimon brasilialainen kahvi toimi varmaan tapaan. Ja mikä parasta: sitä sai santsata sydämensä kyllyydestä!



Lounaskerroilla on tullut testattua pizza (13 €), falafel-pita (12,5 €) ja hiiligrillattu Black Angus (13,5 €). Sitruunamarinoiduilla katkaravuilla, gorgonzolalla, mozzarellalla sekä saksanpähkinöillä ryyditetty pizza oli varsin valjusta ulkomuodostaan huolimatta suunmukainen lätty. Myöskään falafel-pitassa ei ollut moittimista. Siitä lähti nälkä enemmän kuin hyvin. Maminha-paisti bataattipyreen kanssa sen sijaan oli tasokas ja elegantti annos. Tannerin alkusalaattipöytä on kasvispohjainen – ja kenties siitä johtuen – ilahduttavan erilainen vastaaviin verrattuna. Yritystä ja näkemystä on paljon, raikkautta vähemmän. Ehkä se johtuu vuodenajasta. Talon leipä herkullisine tahnoineen on kiva lisä. Selkeä ja iso miinus siitä, että lounaskahvi maksaa 1,5 € jo valmiiksi yläkvartaaliin vedettyjen hintojen päälle. En ota, enkä maksa. Periaatteesta.






Tanner on erittäin tyylikäs ravintola. Ainakin omaa silmääni se miellyttää kovasti. Harmaa paljas betoni lyö onnistuneesti fist bumpit tummien puupöytien, sinisen laattalattian, tiiliseinän sekä hehkuvan punertavan katseenvangitsijaperäseinän välillä. Jos interiöörin kiehtovat yksityiskohdat eivät kiinnosta, voi aina tuijottaa Väinö Tannerin muistomerkkiä Kaikukadun toisella puolella, josta ravintola on nimensä ottanut.



Tanner on tervetullut lisä Hämeentien ravintolatarjontaan. Kun ajatellaan laatua, menee se renessanssin kokeneen Hämeentien ravintoloiden kärkitohinoihin heittämällä!


Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Tanner

Hämeentie 11
00530 Helsinki 

perjantai 11. tammikuuta 2019

Latitude 25, Okinawa Restaurant Bar

Okinawa on harvoille meistä tuttu. Japanin pääsaaren eteläpuolella sijaitseva saari on tullut tunnetuksi lähinnä toisen maailmansodan taistelusta sekä kenties siitä mielenkiintoisesta faktasta, että saaren väestö on yksi maailman vanhimmiksi elävistä. Ehkä saaren ruokaan on sisäänleivottu pitkän elämän eliksiiri? Joka tapauksessa on niin, että jos Helsinkiin ilmestyy okinawalaiseen keittiöön nojaava ravintola, on se luonnollisesti testattava pikimmiten, sillä kyllähän japanilainen ruokakulttuuri kiinnostaa kovasti. Voit lukea toissavuotisesta Japanin reissustani näistä linkeistä: osa 1, osa 2.



Kävin Latitude 25:ssa lounaalla. Tarjolla on päivän sushilajitelmia (11–16 €), kulho valitulla täytteellä (11–12 €) tai okinawalaiseen tyyliin valmistettua soba-nuudelikeittoa possulla (12 €). Otin sushiriisi- ja salaattikulhon Okinawa-possulla ja surimilla (12 €). Lounaan hintaan kuuluu misokeitto ja kahvi.



Misokeitto oli sitä perinteistä misoa, jota on tarjolla japanilaisissa ravintoloissa. Latitude 25:n misokeitto ei erottunut misokeittojen kasvottomasta merestä muutoin kuin sillä, että kulhon pohjalle oli kivasti valmiiksi ripoteltu levää.



Varsinainen pääruoka eli possukulho tuli pöytään nopeasti – en ollut ehtinyt ottamaan lusikallistakaan keittoa. No, ravintolassa oli siinä kohtaa minun lisäkseni vain yksi pariskunta. Annos oli konstailemattoman hillitty. Possua oli mukavasti ja se oli muhkean mehevää ja herkullista. Vastapainoa tuhdille possulle toivat annoksen raikkaammat elementit.



Latitude 25:n tilat ovat pienet. Laskin lyhyellä matematiikalla, että pöytiä oli noin 5,0. Baaritiskille mahtuu muutama. Pöydät ovat tummaa puuta, tuolit valkoisia. Seinät ovat tummasävytteisiä ja niissä on erinäistä taidetta esillä. Ikkunalaudan viherkasvit tuovat vehreyttä. Puinen baaritiski on pienen tilan keskiössä. Palvelu oli vähäeleistä, mutta kohteliasta: japanilaistyylistä, vaikkakin suomalaista.




Okinawalaisuus jäi vielä lounasannoksen perusteella kutkuttelemaan taustalle, mutta seuraavaksi Latitude 25:een voisi mennä iltasella ja maistaa vaikkapa okinawalaista pannukakkua! Unohda siis kaikenkarvaiset sushibuffetit ja suuntaa seuraavan sushihimon iskiessä okinawalaisen keittiön lumoihin. 

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Latitude 25

Korkeavuorenkatu 47
00130 Helsinki

lauantai 5. tammikuuta 2019

Bar Cón

Kampin ravintolamaailmasta tuttu Bar Cón avautui marraskuun lopussa Fleminginkadun ja Franzéninkadun kulmaan. Fleminginkatu on jo valmiiksi aikamoinen ravintolakatu: sijaitseehan siellä esim. Gastro Cafe Kallio, Wino ja Döner Harju. Tuttuun tyyliin Bar Cón tarjoaa jaettavia tapashenkisiä annoksia espanjalaisista klassikoista. Ruoan lisäksi myös juomiin panostetaan, sillä tarjolla on laaja valikoima mm. espanjalaisia viinejä. Väitetään myös, että Bar Cónissa on Pohjolan laajin valikoima vermuttia, mikä ilahduttaa suuresti meikäläistä. Olen jo parin vuoden ajan odottanut vermutin ”lopullista läpimurtoa” Suomessa, mutta vielä sitä saadaan odottaa.

Vermutti minut saikin matkaamaan ensimmäisen kerran Kallion Bar Cóniin. Arkisin neljästä seitsemään, kun on La Hora del Vermut, saa tapaksen ja lasin vermuttia (tai muuta juomaa) 12 euron hintaan. Talon vermutti testattiin toimivaksi ja patatas bravasit äärimmäisen herkullisiksi. Rapeat perunat yhdistettiin savustetun paprikan ja aiolin värittämään kastikkeeseen tavalla, joka veti täydellisesti vertoja esikuvilleen Barcelonassa.



Toisella käyntikerralla olin liikkeellä parin työkaverin kanssa ja tarkoitus oli jakaa isompi määrä annoksia keskenämme. Pöytä tilattiinkin täyteen: päivän juusto- (7,50 €) ja leikkelelajitelmat (8,50 €), espanjalaista tonnikalaperunasalaattia (5,90 €), burrataa pistaasipestolla (14,90 €), tartaria ankanmaksakreemillä ja savupaprikalla (8,50 €), patatas bravasit (6,50 €), oliiviöljyssä paistetut paprikat (6,50 €), friteerattua minimustekalaa ja aiolia (9,90 €) sekä grillattua mustekalaa romesco-kastikkeella (12,50 €). Mustekala-annokset itse asiassa edustivat katsannon ääripäitä. Kärkeen nousi grillattu mustekala, jossa mustekala yhdistyi hienosti maukkaaseen pähkinäiseen kastikkeeseen, kun taas perää jäi pitämään tarjoilijan vinkkaamat chipironesit eli friteeratut minimustekalat, joissa maistui ainoastaan aioli, kun niitä siihen dippasi. Patatas bravasit olin todennut harvinaisen laadukkaiksi jo ensimmäisellä kerralla. Tonnikalaperunasalaatti yllätti positiivisesti. Loput annokset olivat varsin kelvollisia, mutta eivät tajunnanräjäyttäviä.








Asuintalon kivijalassa sijaitsevan vanhan pankin remontoiminen vaati aikaa, mutta lopputuloksena on saatu miellyttävän oloinen ravintolamiljöö, jossa pitkä baaritiski hallitsee tilaa. Maltillisia sävyjä rikkovat ikkunalaudalla majailevat viherkasvit. Palvelu Bar Cónissa oli todella ystävällistä ja henkilökunta oli aidosti kiinnostunut vierailijoidensa mielipiteistä.



Kallion Bar Cón on tervetullut lisäys Flemarin jo ennestään hyvään ravintolatarjontaan. Bar Cónissa homma toimii niin ruoan, palvelun kuin miljöön osalta hyvin, onhan toimintaa harjoiteltu jo jonkin aikaa Kampin Korttelissa. Seuraavaksi testiin Bottomless Brunch!

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Bar Cón

Fleminginkatu 10
00530 Helsinki