Pizzeria Luca

En näköjään osaa ottaa Pizzeria Lucassa mitään tavanomaista pizzaa. Kun edellisen kerran kävin Lucassa pizzalla – silloin Lauttasaaressa, nyt olin liikkeellä Tampereella – otin pizzaa, jossa oli mm. perunaa. Tällä kertaa valitsin Cinque formaggin (17 €), jossa oli nimensä mukaisesti peräti viittä eri juustoa. Mozzarellaa, gorgonzolaa, scamorca-savujuustoa, ricotta-tuorejuustoa sekä parmesaania ryydittivät hunaja ja saksanpähkinä. Enpä ole kuunaan tuollaista pizzaa testannut. 

Vaikka minussa asuu pieni menninkäinen, joka usein huutelee, että ”mieluummin överit kuin vajarit”, tällä kertaa pikkuheppu olisi voinut pitää suunsa kiinni. Pizza oli muhkea, rasvaisen tuhti rykäisy näennäisestä lihattomuudestaan huolimatta. Ricotta-tuorejuustosta, hunajasta tai saksanpähkinästä ei ollut ymmärrettävästi raikastajaksi. Join neljä litraa vettä seuraavan vuorokauden aikana. Uskoakseni pizza oli silti taiten tehty ja laadukkaista raaka-aineista valmistettu, mutta makumaailma oli ainakin minulle liian yksiulotteinen.

Tampereen Pizzeria Luca sijaitsee hyvillä mestoilla Frenckellin aukiolla. Iso terassi vetää kesäisin pizzannälkäisiä puoleensa, mutta meille sattui sadekeli – piti oikein juosta sateensuojaan pizzeriaan. Sisätilat ovat tyylikkäät. Avokeittiö on aina ilo silmälle, vaikkei meille siihen sopivaa pöytää siunaantunutkaan. 

Pizzeria Luca on voittanut palkintoja meillä ja maailmalla, mutta omat kokemukseni ketjun molemmissa ravintoloissa ovat jääneet napolilaisten pizzojen keskitason alle. Ilmeisin syy tälle ovat olleet omat erikoisuuteen taipuvaiset valintani. Toki voidaan argumentoida toisinkin sanomalla, että kyseiset pizzat löytyivät kyllä ruokalistalta. Oli miten oli, Luca ei ole napolilaista pizzaa tarjoavien ravintoloiden joukossa oma suosikkini.

Ruoka 2/5

Kokemus 3/5

Hinta-laatu 3/5

Pizzeria Luca

Frenckellin aukio 4, 33210 Tampere

Bistro Venla

En ole salaattimiehiä. Minulle salaatti tarkoittaa alkusalaattipöytää lounaalla tai lisuketta pääruoan kyljessä kotioloissa. Hyvin harvoin otan salaatin ravintolassa – kerrat voi melkeinpä laskea yhden käden sormin. Kesäisellä Tampereen reissulla saatiin kuitenkin yksi napsu lisää vyölle, kun päätimme syödä salaatit kehutussa Bistro Venlassa paikallisen kontaktin vinkkaamana. Kuvaavaa on, että jonkinlaisena oman elämäni ravintolaentusiastina en ollut kuullut edes koko paikasta aikaisemmin.

Sen verran epäilin salaatteja, että päätin ottaa annoksen pastapohjaisena. Valintani kohdistui kana-vuohenjuustopastasalaattiin (11,90 €). Vaimoni valitsi savulohi-caesarsalaatin (12,40 €). En oikein tiedä, mitä odotin salaatiltani, mutta jonkinlaista pettymystä kuitenkin koin annoksestani. Huvittavaa sinänsä, mutta juuri niitä elementtejä, joista eniten pidän, jäin kaipaamaan annoksessani. Eli kanaa, vuohenjuustoa ja pastaa. Niitä olisi saanut olla enemmän. Vihreä salaattipohja hallitsi – ehkä yllätyksettömästi – annostani. Makumaailmaa puolestaan hallitsi currykastike. Vaimoni piti salaatistaan hieman enemmän, mutta ei hänkään sortunut kehuihin. Vaikka olimme lounasaikaan liikkeellä, ei kahvi kuulunut hintaan, mikä lienee normaalia vastaavissa salaattiravintoloissa. 

Söimme katetulla sisäpihalla. Komea ruutulattia ja keltaiset seinät hallitsivat korkeaa tilaa. Palvelu sujui mukavasti yli 20-vuotiaassa ravintolassa. 

Ruoka 2/5

Kokemus 3/5

Hinta-laatu 2/5

Bistro Venla

Kauppakatu 6, 33210 Tampere

Panimoravintola Plevna

Jouluisesta tunnelmasta ei ollut tietoakaan, kun rynnistimme tihkusateen avittamana kohti Finlaysonin perinteistä tehdasaluetta. Ilo palasi kuitenkin huulille ja väri naamatauluun, kun avasimme Panimoravintola Plevnan ulko-oven ja heittäydyimme keskieurooppalaiselta vaikuttavan olutkellarin hellittäväksi.

Panimoravintolaan on turha mennä pikkunälässä salaatinlehteä järsimään. Otinkin alkuun Plevnan omenasiiderin (8,10 €) sekä Olutlautasen (13,80 €). Plevnan panimon pannuissa tekeytynyt aito omenasiideri meni ikeniin, kuten hyvänä menoiltana kuuluukin. Olutlautasen pikkupurtavat toimivat nekin, saksalainen kinkku ja halsteripossu etunenässä. Lautasessa oli hyvä tasapaino tuhtien ja raikastavien makujen välillä, vaikka remoulade jäi vähän irralliseksi. Ainoastaan raa’at sipulit jäivät lautaselle.

Pääruokavalinta oli vaikea. Täytyi ottaa argentiinalaista punaviiniä päätöksentekoa helpottamaan. Päädyin lopulta Plevnalaiseen (13,90 €), jossa oli pariloitua possumakkaraa ja fleischwurstia sekä hapankaalia ja perunasalaattia. Klassinen saksalaisen oluttuvan annos! Konstailemattoman annoksen makkarat olivat laadukkaita ja perunasalaatin miellyttävästä tekstuurista annan plussaa. Hapankaali jäi annoksessa sivuosaan. Ystäväni otti hekumallisen herkulliselta näyttävän Plevnan pyttipannun (13,90 €), jota hieman kateellisena silmäilin kulmieni alta. Oli kuulemma hyvää.

Joulukuun viimeisenä pikkujouluviikonloppuna väkeä oli Plevnassa paljon ja meininki sen mukaisesti katossa. Hyvää fiilistä ryydittivät tuhdit maut ja laaja juomavalikoima.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Panimoravintola Plevna
Itäinenkatu 8
33210 Tampere

Kumma Junk Bar & Lounge

Törmäsin viime vuoden maaliskuussa auenneeseen Kumma Junk Bar & Loungeen ensimmäisen kerran, kun luin Cityn Suuren Ravintolaäänestyksen Tampereen tuloksia. Kumma voitti paras ruoka -, paras tulokas -, paras sisustus - ja paras kortteliravintola -kategoriat ja tuli toiseksi parhaan palvelun kategoriassa. Päätin siltä istumalta, että seuraavan Tampereen reissun lauantai-illan ravintolakokemus vastuullistetaan Kummalle.

Kumman ruokalista on leikkisän kiehtova. Alkuun on tarjolla esim. tapasleipäsiä eri täytteillä ja neljää erilaista pleittiä (vegaani, juusto, liha, kala). Päädyinkin pitkällisen pohtimisen jälkeen lihapleittiin (10 €). Settiin kuuluu ”porsaan rimpsuluita Ameriikan malliin, noitapillimakkaraa ja kumman sinappia, mureaa häränrintaa ja soosia sekä täydellinen ajvar-dippi ja Stallhagenin olutleipää”. Annoksen eri lihat sooseineen olivat keskenään miellyttävän erilaisia makumaailmoiltaan. Makkara ja todella herkullinen sinappi olivat nappiyhdistelmä, kuten myös häränrinta ja oivallinen kastike. Ribsit nyt vain toimivat aina. Kroatian lomalta tuttu ajvar-dippi oli hyvää, mutta en oikein löytänyt sille luontevaa käyttöä.

Vaikka minua kuumotteli ajatus kokeilla kehuttua vegaanikebabia, valitsin pääruoaksi kuitenkin Disko-kana Super 3000 -annoksen (21 €), koska sillä oli hauska nimi ja annoksen kuvaus kuulosti niin kovin kummalliselta. Annos oli siis kanasta tehty cordon bleu, jossa oli myös aurajuustoa ja salamia. Tuhteja raaka-aineita tasapainotti vihannesosasto, kuten kaali, tomaatit, sienet ja ruohosipuli. Majoneesi yhdisti kaikkea. Vaikka kokonaisuus oli varsin tasapainoinen, jäi se alle osiensa summan. Se kuuluisa punainen lanka jäi puuttumaan. Annoksen söi mielellään, mutta jäin silti hieman harmittelemaan, etten päätynyt vegekebsuun. Iltaa ryyditti kalifornialainen zinfandel-rypäleestä tehty miellyttävä punainen seuralainen (40 €/pullo).

Kumman sisustus on sanalla sanoen erikoinen, eikä se ole sitä tietenkään vahingossa. Värejä, tavaroita ja yksityiskohtia on kuulemma haettu ympäri Suomea mm. konkurssihuutokaupoista. Jos siis ravintolaseurasi on tylsää, voit paneutua interiöörin lukuisiin yksityiskohtiin.

Kumman heikkous oli tarjoilu. En pidä ravintolakonseptista, jossa ruoka pitää käydä tilaamassa ja maksamassa tiskillä. On tympeää mennä jonoon odottamaan omaa tilausvuoroa, kun muu seurue jää pöytään. Tarjoilijoiden määrä ei myöskään lauantai-iltana vastannut heihin kohdistunutta kysyntää.

Kumma on raikas ja tervetullut lisä Tampereen ravintolatarjontaan. Yhden käyntikerran perusteella ymmärrän sen saaman kansansuosion. Ruokalista, miljöö ja boogie toimivat, oma pääruokavalintani ja tarjoilu eivät niinkään.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Kumma Junk Bar & Lounge
Aleksanterinkatu 20
33100 Tampere