Hotelli St. Georgen aamiainen (ravintola Andrea)

Satuin vaimoni kanssa kesälomallamme majoittumaan luksushotelli St. Georgessa juuri pari päivää ennen Trumpin ja Putinin kesäistä huipputapaamista Helsingissä. Siinä kohtaa hotellin edessä bostaili vajaa parikymmentä epämääräistä pukumiestä – osa istuskeli retkituolilla Ruttopuiston kulmalla. No, sittemmin selvisi, että ainakaan Trump ei St. Georgessa yöpynyt, joten vaikutti, että herrojen läsnäolo oli turhaa. 

Huom! Päivitetty arvio St. Georgen aamiaisesta helmikuulta 2021 löytyy täältä.

Tämä kirjoitus ei kuitenkaan keskity upeaan hotelliin tai kansainvälisen politiikan syviin vesiin, vaan St. Georgen aamiaiseen, joka tarjoiltiin hotellin ravintola Andrean tiloissa. Ravintola on muuten nimetty Yrjönkadun entisen nimen, Andreagatanin mukaan. Hauska historiaknoppi. Andrean taustalla on osaamista suoraan ravintolamaailman huipulta Antto Melasniemen ja Michelin-kokki Mehmet Gürsin muodossa. Ravintolan tyyli on anatolialainen. Ei se mitään, en minäkään ollut kuullut sanaa aiemmin. Se joka tapauksessa viittaa itäisen Välimeren perinteiseen keittiöön. Andreassa anatolialainen ja pohjoismaalainen keittiö kohtaavat.

Aamiainen keskittyi laatuun, ei niinkään aamiaisartikkelien paljouteen. Silti kaikkea oli kutakuinkin riittävästi. Nostan esiin laadukkaat leikkeleet (mm. karitsanpaistia) ja juustot (mm. Manchego-tyylistä), raikkaat mummonkurkut, yön yli kypsytetyn ohrapuuron, mansikka-raparperirahkan sekä kotitekoisen mansikka-omenamehun. Lisäksi tilasin erikseen omeletin, jonka koristelin vielä herkullisella tuoremakkaralla. Jos ruokapuolesta jostain nillittäisi, niin rakastamiani karjalanpiirakoita ei ollut tarjolla ja toisaalta ehkä myös aamiaisen makea puoli oli normaaleja laatustandardeja köykäisempi.

Aamiaistarjoilu oli hitaanpuoleista ja hieman hapuilevaa. Käsitykseni mukaan tapana oli tuoda leipäkori pöytään, mutta parin minuutin odottelun jälkeen hain sen lopulta itse. Mehulasin täydennystä (sitä mahtavaa mansikka-omenamehua) piti myös itse erikseen pyytää lisää. Kahvipannu kuitenkin tuotiin asianmukaisesti pöytään. Se on kiva ja kätevä tapa.

Andrea on tyylikäs ravintola, kuten luksushotellin ravintolalta sopii odottaakin. Värisävy vaihtelee tummien seinien ja vaalean laattalattian välillä sopuisasti. Suuri lasinen viinikaappi hallitsee katsetta. Kenties Turkin alueelle sijoittuva taide seinillä miellyttää silmää.

Aamiaiselle ovat tervetulleita muutkin kuin hotellin asukkaat, mutta tällöin aamiaisen hinta on melko suolainen 28 euroa. 

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Ravintola Andrea
Lönnrotinkatu 4
00120 Helsinki

Social Burgerjoint

Burgerjoint on avannut toisen toimipisteensä City Centerin uudehkoon ravintolamaailmaan. Ketjuksi muuttuneen ravintolan ensimmäinen toimipistehän sijaitsee Kurvissa, jossa on tullut käytyä säännöllisesti. Social Burgerjointin burgeri – erityisesti mallia Bronx oleva – on kenties kaikkien aikojen paras hampurilainen, jonka olen syönyt. Enkä muuten ole yksin näiden väitteideni kanssa, sillä esim. Helsingin Uutisten lukijat äänestivät Social Burgerjointin Helsingin parhaimmaksi burgerpaikaksi.

City Centerin ravintola on verrattomasti isompi kuin Kurvin ”isoveljensä”. Siinä missä Kurvin toimipisteestä on joutunut kääntymään useasti muualle väenpaljouden takia, löysin City Centerin ravintolasta lounasaikaan ikkunapaikan itselleni helposti. Näkymät avautuivatkin kivasti kohti Rautatieasemaa ja sen kesäistä ihmisvilinää. Tila ei muuten ole selkeimmästä päästä, eikä ainakaan vielä huou (onko se sana?) sellaista karismaa kuin Kurvin ravintola. Rasvankäry joka tapauksessa on poissa.

Lounasaikaan Social Burgerjoint tarjoaa diilinä lounashampurilaisen ranskalaisten kera hintaan 11 €. Säästöä lounasajan ulkopuoliseen hintaan kertyy pari euroa. Vastineeksi ei kuitenkaan ole mahdollista valita burgeria listalta, vaan lounasburgeria on tarjolla yhtä ja ainoata. Tällä kertaa – en tiedä onko se aina sama – lounasburgeri sisälsi pihvin lisäksi ainakin punaista pestoa, basilikaa ja majoneesia. Social Burgerjointin ideologia perustuu siihen, että he keskittyvät burgereissaan laatuun, eivät määrään. Siinä missä moni muu työntää burgeriensa väliin kaikkea turhaa aina tomaateista syötävään lehtikultaan, Social Burgerjointissa burgeriin ei laiteta mitään, mikä sinne ei kuulu. Homma pysyy täydellisesti kasassa, kun keskitytään pääasiaan eli pihviin, vähäisiin mutta laadukkaisiin täytteisiin sekä sämpylään. Selväähän on myös, että ravintolan ranskalaiset itsetehdyn ketsupin sekä parmesan-hippusten kera saavat kilpailijat kastelemaan yöhousunsa pelkästä kateudesta joka yö. Mutta niin, entä se lounasburgeri? Se oli jälleen mallikelpoinen suoritus, mutta jäi hieman Bronx-burgerista. Ero tuli lähinnä täytteistä, mm. juustoa ei lounasburgerissa ollut. Silti mibrasa-puuhiiligrillissä mehevöitynyt pihvi ja briossisämpylä toimivat tälläkin kertaa täydellisesti. Kokonaisuus oli ensiluokkaisen maistuva.

Social Burgerjoint jatkaa kuningaskulkuaan kaupungin ykkösburgermestana. Nyt sillä on myös leveämmät hartiat maailmanvalloitukseen, sillä Kotipizza osti siitä enemmistön loppuvuodesta. Tarkoitus onkin jatkaa laajentumista. Seuraava etappi taitaa sijaita Kalasatamassa, tulevassa Redin kauppakeskuksessa.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Social Burgerjoint
Kaivokatu 8, City center
00100 Helsinki

Gelato Ladies

Tallinna on viime aikoina kovasti kallistunut saapasmaahan päin: kaupungista saa nykyisin napolilaista pizzaa, mutta myös italialaista jäätelöä gelatoa. Sitä on nyt kaksi vuotta tarjonnut Gelato Ladies, jota houstaa kaksi paikallista leidiä. Oppia he ovat hakeneet aina Carpigiani Gelato Universitystä saakka.

Kahvila sijaitsee vanhassa kaupungissa, mutta ei välttämättä ihan niiden normaalien kävelyreittien varrella. Siitä huolimatta Viru-kadulta – siitä Mäkin kulmalta – kävelee gelateriaan reilussa viidessä minuutissa.

Gelato Ladies tarjoilee vajaata pariakymmentä toinen toistaan herkullisemmalta kuulostavaa makua. Maut myös vaihtuvat säännöllisesti. Suosituin maku on kuulemma pistaasi, jonka mekin mainioksi totesimme. En kuitenkaan enää muista jokaista makua, joita kokeilimme, mutta yleisenä huomiona voidaan todeta, että erittäin hyvää oli. Kävimme Tallinnan reissulla paikassa kahdesti, hups! Yksi pallo muuten maksaa 2 €, kaksi 3,50 € ja kolme 5 €. Neljää palloa ei jaksa kukaan syödä, mutta sen saisi 6,50 € hintaan. Kohtuullista sanoisin.

Gelato Ladies tarjoaa monipuolisen valikoiman hurmaavaa jäätelöä. Sen terassi oli oivallinen paikka nautiskella jäätelöä ja viettää lunkia kesäpäivää.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Gelato Ladies
Uus 28
10111 Tallinna

Kaja Pizza Köök

Hitaimmat meistä ovat vasta oppineet tavaamaan Telliskiven kaupunginosan nimen, kun pitäisi jo taas lähteä kauemmas Tallinnan vanhasta kaupungista. Õle-katua pitkin kun lähtee talsimaan kohti Pelgulinnan kaupunginosaa, voi löytää Tallinnan hehkutetuimman pizzerian Kaja Pizza Köökin. Kunnon pizzerioita on Tallinnasta saanutkin hakemalla hakea, mutta nyt on napolilaisen pizzakoulukunnan avaus etelänaapurissammekin tehty!

Kaja Pizza Köök on poikkeuksellinen paikka muutenkin kuin vain sijaintinsa puolesta. Se aukeaa puoli kahdentoista aikaan, mutta sulkeutuu siinä kohtaa, kun pizzataikina loppuu. Ole siis ajoissa, ettei reissu käy turhaksi. Pizzojakin listalta löytyy vain yhdeksän variaatiota. Itse päädyin numero kahdeksaan (8 €), joka sisälsi tomaattikastiketta kuuluisista San Marzanon tomaateista, fior di lattea (mozzarellatyylistä juustoa), proscioutto crudo -kinkkua sekä puolikuivattuja tomaatteja.

Kuten asiaan kuuluu, Kaja Köökin napolilaisen pizzauunin lämmössä pizza viettää vain hieman alta minuutin, mikä polttaa pizzan reunoja, mutta jättää sisustan ehkä vähän turhankin löysäksi. Olisin toivonut pitäväni pizzasta enemmän, mutta enpä vain pitänyt. Pizza oli tyydyttävää ok-tasoa, mutta se ei ollut missään määrin vertailukelpoinen Via Tribunalin, Capperin tai Daddy Greensin luomuksiin nähden. Luonnehtisin Kaja Köökin pizzaa hieman luonteettomaksi ja tylsäksi: wau-elementti jäi puuttumaan. Perusvarmaa työtä se silti oli.

Kaja Pizza Köök ei ole iso paikka. Sisällä on käytännössä vain yksi iso pöytä ja pari baaritiskipaikkaa. Kesäisin muutama pieni pöytä löytyy myös ulkoa. Ravintolan miljöö on rosoisen trendikäs. Palvelu oli lähinnä tehokasta, ei erityisen huomioivaa, mutta eipä se paikan konseptiin kuulukaan.

Kaja ei pystynyt lunastamaan niitä odotuksia, jotka olin sille asettanut. Silti sinne kannattaa käyskennellä, mikäli kaipaa hyvää pizzaa.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Kaja Pizza Köök
Õle 33
10319 Tallinna

Frank Bistro

Tallinnan reissun helpoin ravintolavalinta oli käydä testaamassa kohkattu pizzeria Kaja Pizza Köök, mutta iltapaikan valinta mietitytti sitäkin enemmän. Ainoat kriteerit ravintolalle olivat korkea oletettu laatutaso sekä paikka, jossa en ole aiemmin käynyt. Lopulta näillä parametreillä valitsimme vanhassa kaupungissa sijaitsevan Frank Bistron, jota oli kehuttu erinäisissä paikoissa internetissä.

Laajaa ruokalistaa silmäillessä tilasin lasillisen kuivaa vaaleaa vermuttia (5 €). Lista on tosiaan kattava. Sieltä löytyy aamupalaa, keittoja, salaatteja, pienempiä alkuruokatyylisiä annoksia, kasvispohjaisia annoksia, burgereita ja klassisempia pääruokia jälkiruokia unohtamatta. Runsaudenpulasta johtuen valintojen tekeminen oli haastavaa. Loppujen lopuksi yllätin jälleen ennen kaikkea itseni: Toast á la Frank (8,90 €) alkuun ja lampaan jauhelihasta tehty annos (8,80 €) pääruoaksi.

Toast oli varsin oivallinen esitys kaikessa raikkaudessaan. Ilmakuivattu kinkku ja salaatti yhdistyivät guacamoleen ja uppomunaan rapealla leivällä onnistuneesti. Ei poikkeuksellisen herkullista, mutta oikein kelvollista. Pääruoka osuikin sitten täydellisesti ohi. Lampaanjauhelihaa, porkkanaa ja yrttijogurttia edusti ravintolan mukaan intialaishenkistä katuruokaa. En vielä tänäkään päivänä ymmärrä, miksi ja miten siihen päädyin. Annos tasapainoili mauttomuuden ja jopa ikävän maun välillä ollen kuitenkin satavarmasti tylsä. Jauhelihaa ja jogurttia oli liian vähän, salaattia ja porkkanaa liikaa. Valitettavasti vuoden huonoin pääruoka-annos, josta otan kyllä leijonanosan omaan piikkiini.

Frank Bistro on boheemin oloinen ravintola, eikä erityisesti miellytä silmääni. Palvelu sen sijaan oli nuorekkaan rentoa ja ystävällistä. Myös ravintolan sijainti vanhassa kaupungissa pienellä Sauna-kadulla on erinomainen. Jälkiruokia emme Frankissa ottaneet, vaan suuntasimme sen sijaan
kivenheiton päässä sijaitsevaan Sazerac-drinkkibaariin!

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Frank Bistro
Sauna 2
10140 Tallinna

Pizzala

Teurastamon entinen teollisuusalue on kaikessa rosoisuudessaan ollut suosikkipaikkojani Helsingissä uudelleensyntymästään lähtien. Tänä kesänä alue on laajentanut ravintolakenttäänsä suosittuun suuntaan: Teurastamon uusin tulokas on nimittäin napolilaista pizzaa tarjoava Pizzala. Kävimme ravintolassa, kun se vasta availi silmiään avauksensa jälkeen. Oli kuulemma pari päivää kokeiltu soft openingia, mutta me satuimme mestoille parahiksi ensimmäisenä varsinaisena aukiolopäivänä. Ravintolassa oli samaan aikaan pizzakuvaukset käynnissä nettisivuja varten, mitä oli hauska seurata vierestä. Rennon letkeä fiilis tuntui tarttuvan asiakkaisiinkin.

Kuten mikä tahansa napolilaisen koulukunnan pizzeria, myös Pizzala paukuttelee henkseleitä uunillaan. Pizzalassa sitä kutsutaan ”uunien Ferrariksi”. Kyse on Stefano Ferrara -nimisestä vulkaanisesta kivestä tehdystä puulämmitteisestä uunista, joka lämpenee 500-asteiseksi. Pizza paistuu siellä reilun minuutin. Olen seurannut kenellä on isoin -keskustelua lähinnä huvittuneena, koska en ole niin uunien perään – pääasia on, että homma toimii. Ja Pizzalassa se toden totta toimi.

Tiiviiltä listalta otin Prosciutto-pizzan (15 €). Tomaattikastikepohjainen pizza koostui nimensä mukaisesti prosciutosta, mozzarellasta ja ruohosipulista. Simppeliltä kuulostava kokonaisuus oli ihastuttavan maukas ja herkullinen. Kinkussa ei ollut säästelty, mitä arvostin kovasti. Mozzarella toimi vuorenvarmasti. Vielä kun yllättävä ruohosipuli maistui raikastaen kokonaisuutta, oli pizza todettava varsin mallikelpoiseksi yksilöksi. Myös pizzan reunat muutamaa palanutta kohtaa lukuun ottamatta olivat niin hyviä ettei niitä tohtinut jättää syömättä. Seuralaiseni klassinen Margherita-pizza (13 €) oli myös hyvä, mutta kuuleman mukaan parempiakin on tullut syötyä.

Pizzalan pizzat muuten tarjoillaan valmiiksi siivutettuina, mikä on jees. Tällöin niitä on helppo jakaa kanssasyöjien kesken. Ja muutenkin: pizzahan kuuluu syödä käsin. Siinä missä nykypäivänä vertaillaan pizzauuneja, vertaillaan yhtä lailla myös pizzataikinoita. Tämän vuoksi mainittakoon, että Pizzalan pizzat tehdään talon juureen leivotusta hiivattomasta taikinasta, joka on noussut 48–96 tuntia.

Pizzala sijaitsee Teurastamon sisäpihalla omassa erillisessä rakennuksessaan. Sisätiloja hallitsevat suuren uunin sisältämä avokeittiö, tiiliseinät ja ikkunat Teurastamon sisäpihalle. Ulkona oli terassi ruokailijoita varten. Interiööri huokui vielä pientä keskeneräisyyttä, esim. unisex-vessoista puuttuivat lukot. Myös palvelu haki vielä uomiaan, sen verran verkkaista ja hapuilevaa se oli. No, olimmehan liikkeellä ensimmäisenä virallisena aukiolopäivänä, joten kyllä se siitä! Ruokatuote ainakin todettiin heti ensiluokkaiseksi. Samoissa tiloissa Pizzalan kanssa toimii muuten Kahvipaahtimon kahvila. Ja jälkkärit suosittelen ehdottomasti hakemaan naapurissa sijaitsevasta Jädelinosta! 

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Pizzala
Työpajankatu 2, Teurastamon alue
00580 Helsinki