Olivia (Kluuvi)

Norjasta tulee mieleen öljy, lohi ja suunnaton eläkerahasto. Tänä vuonna Norja on kuitenkin saapunut Helsingin ravintolamaailmaan näyttävämmin kuin koskaan ennen. Alkukeväästä se avasi isolla kohinalla ja tohinalla Rautatieaseman vanhaan lipunmyyntihalliin kolossaalisen 320-paikkaisen italialaisen Olivia-ravintolan. Jatkoa seurasi nopeasti, kun Kluuvikadulle aukesi toukokuun lopussa 260-paikkainen sisarravintola. 

Kluuvikadun yli tuhat neliöinen ravintola jakautuu kahteen kerrokseen. Remontti, jossa kolme pienempää liiketilaa on yhdistetty yhdeksi, kesti yhdeksän kuukautta. Norjalaisilla on syvät taskut ja paksu lompakko, mikä toki tiedettiin entuudestaankin. 

Jaoimme kolme antipasti-annosta alkuun: focaccia sardan (7,5 €), caprese di Olivian (10 €) sekä insalata ai carciofin (5,5 €). Kaikki olivat erinomaisia. Uunissa paistetut pizzanpalat, sisällään pecorinoa ja parmesaania, olivat jopa niin herkullisia, että kuvaushetkellä annoksesta oli ehditty poimia jo pari slaissia. Caprese di Olivia oli hurmaava annos, jossa lempivihannestani tomaattia oli kahdessa muodossa, pikkelöitynä ja confitina. Annoksesta löytyi myös pala focacciaa sekä mozzarella di bufalaa. Marinoituihin artisokkiin, oliiveihin, valkosipuliin, parmesaaniin ja leivänmuruihin koostuvaan annokseen en itse asiassa edes koskenut, mutta hyvää sekin kuulemma oli. 

Olin etukäteen päättänyt, että pizzaa en Oliviassa tilaa, vaan valitsen joko pastaa tai jonkin varsinaisen pääruoan, kuten osso bucon. Pitkällisen pohdiskelun, jopa syväluotaavan tutkistelun, päätteeksi päädyin pasta di manzoon (22,5 €), jossa tagliatellen seurana oli härän ulkofileetä, sieniä, gorgonzolaa ja kermaa – sekä taas tuhti pala focacciaa. Pasta oli muhkea, mutta lopputulos oli varsin tavanomainen. Lihaa annoksessa oli riittämiin, mutta sieniä en joukosta löytänyt, eikä gorgonzola erottunut.

Tavoistani poiketen otin jälkiruoaksi tiramisun (10 €). Espresson, rommin, keksien, mascarponekerman ja kaakaon liitto Olivian versiona oli yllättävän mitäänsanomaton, eikä makumaailman täyteläisyydestä tai moninaisuudesta ollut tietoakaan.

Olivian miljöö on upea. Ei siitä mihinkään pääse. Rahalla saa ja hevosella pääsee, sanoi norjalainen matkalla pankkiin. Palvelu sujui ystävällisesti, pääosin englanniksi useamman tarjoilijan toimesta. Yksi juoma jäi tilauksesta tuomatta, mutta sellaista sattuu paremmissakin piireissä. 

Olivian alkupalat olivat oivallisia, pääruoka mukiinmenevä, jälkiruoka kyykkäsi. Annoksilta olisin toivonut rikkaampaa ja rohkeampaa makumaailmaa. Ruokalista on joka tapauksessa kiehtova ja hyvin koottu. Käynnistä jäi päällisin puolin positiivinen fiilis. 

Ruoka 3/5

Kokemus 4/5

Hinta-laatu 3/5

Olivia

Aleksanterinkatu 9, 00100 Helsinki

Medicin Man

Medicin Man taitaa olla Hyvinkään tunnetuin ravintola. Ravintola jakautuu alakerran kellariravintolaan, jossa kävin lounaalla ja maantasolla sijaitsevaan gastropubiin. Kenties juuri monipuolisuus on pitkän iän ja suosion salaisuus. 

Lounaalla tarjolla on noutopöytä (11,30 €) tai muutama eri lautasvaihtoehto, jotka ovat euron pari kalliimpia. Buffetista löytynyt karamellisoitu possu kermaperunoilla oli kuitenkin itsestään selvä valintani. Sekä possu että perunat olivat todella herkullisia ja makumaailmaltaan yllättävän muhkeita. Lopputulos oli selvästi parempi kuin buffeteissa yleensä. Yleensä käy nimittäin niin, että vielä listalla herkulliselta kuulostanut ruoka paljastuu semimauttomaksi nuupahtaneeksi mössöksi. Alkusalaattipöytäkin oli mukavan moniulotteinen. Tarjolla oli tomaatti-kurkku-paprika-oliivisalaattia, coleslaw-tyyppistä raastesalaattia, riisipohjaista salaattia sekä kinkkupastasalaattia. Oivallista alkusalaattipöytää ryyditti maukas focaccialeipä. Jälkipalaksi oli tarjolla vielä jonkinlaista köyhän miehen mustikkakakkua, mutta kuivahtanut kakku ei näissä karkeloissa pärjännyt alkuunkaan.

Vaikka Medicin Manin ruokatuote oli nappisuoritus, eivät ensimmäiset hetket ravintolassa vakuuttaneet minua. Ensin odottelin ylipäätään mahdollisuutta maksaa lounaani, sitten pöytäni siivoamista, sen jälkeen vesilasia ja -kannua. Pöydästäni löytyi vain haarukka, joten veitsikin piti hakea muualta. Ravintola oli kieltämättä täynnä ja härdelli päällä ihmisten sinkoillessa ahtaassa tilassa sinne tänne. Henkilöstö hoiti kuitenkin hommansa ammattimaisesti ja varmasti niin hyvin kuin mahdollista. Pahimman rysän laannuttua he päivittelivätkin runsasta lounasasiakasmäärää. Kansa on taas näemmä liikkeellä. 

Medicin Manin kellariravintolan miljöö on ehtaa kellaria tiiliseinineen ja luonnonvalon puutteineen. Massiivinen baaritiski dominoi pienehköä tilaa. Seinillä ollut taide oli… sanotaanko hyvin klassista.

Oma otantani Hyvinkään ravintoloista rajoittuu nyt Medicin Maniin ja Obelixiin. Jos minulle joskus siunaantuu kolmas käynti kaupunkiin, valitsen näistä kahdesta ehdottomasti Medicin Manin. Tai jonkin ihan uuden kohteen, koska se vähän niin kuin kuuluu tyyliini. 

Ruoka 4/5

Kokemus 3/5

Hinta-laatu 4/5

Medicin Man

Uudenmaankatu 1, 05800 Hyvinkää