Pastis

Ennen elokuista käyntiäni Pastiksessa oli jo pitkään pitänyt käydä – onhan raflan taustalla jo Murusta tutut ja laadun takeena toimivat persoonat. Pastiksen ruokafilosofia perustuu ranskalaisen keittiön klassisiin herkkuihin ja makuihin, mikä ei äkkiseltään tunnu nojaavan tämän päivän trendeihin, mitkä puolestaan hakevat voimansa mm. Meksikosta ja Aasiasta. Taitaa kuitenkin olla niin, että ranskalainen keittiö ei ole riippuvainen muotivirtauksista tahi -oikuista, vaan sen klassinen asema perustuu pitkälliseen ja perustavanlaatuiseen keittiötaitoon, intohimoa tietenkään unohtamatta.

Heti ensisilmäyksellä (jonka tietysti tein jo kotona) Pastiksen lista oli huikean herkullisen oloinen. Illan helpoin valinta olikin ottaa kolmen ruokalajin menu, jonka saa erinomaisen sopuisaan hintaan (47,50 €). Alkuruoan valinta sen sijaan aiheutti päänraavintaa: ottaisiko klassikkoetanoita vai tartaria? Toisaalta myös leikkelelautanen kuulosti tarjoilijan esittämänä mainiolta. Lopulta päädyin kuitenkin etanoihin, enkä katunut. Niiden tarjoilutyyli ja käytetyt tilpehöörit erosivat valtavirrasta – ja ehdottomasti virkistävään suuntaan. Toki myös vieruskaverini tartar näytti kadehdittavan herkulliselta. Seitsemän hengen seurueemme kesken jaettu Parasta purkista -alkupala oli oiva ehdotus tarjoilijalta. Pateeta oli nautinnollista syödä tarjoillun rustiikkisen leivän päältä.

Pääruoan valinta oli alkuruokaa hieman helpompi: karitsan karetta. Karitsa oli suussa sulavaa ja sienikastike komppasi sitä täydellisesti. Ehdoton voittajan valinta oli myös lisukkeeksi tilaamani syntisen maukkaat tryffelisuolatut maalaisranskalaiset. Annos oli aivan ensiluokkainen, yksi parhaimpia makuelämyksiä viime vuosilta. Kevyt kuola valuu nytkin suupielestä, kun sitä muistelen... Jälkkäriksi sitten vielä pastiksella marinoituja mansikoita ja lakujäätelöä. Mitäs luulette? Täydellinen lopetus täydelliselle menulle: selkeitä, runsaita ja houkuttelevia makuja kokonaisuus täynnä.

Tarjoilu sujui rennolla, mutta varmalla otteella. No okei, yksi lipsahdus sattui, mutta se ei menoa haitannut. Viinilista luonnollisesti kumartaa Ranskan suuntaan. Asiantuntevat viinisuositukset upposivat meihin kuin suomalaisten keihäskultahaaveet kesän MM-kisoissa. Ravintolan miljöö on rauhallisen tyylikäs – ranskalaisten esikuviensa kaltainen.

Pastis nousi heti ensimmäisen käyntikerran jälkeen ravintolasuosikkilistani kärkisijoille! Pastis nyt vain oli todella vakuuttava onnistuneen ravintolaelämyksen jokaisella osa-alueella. Sinne pitää päästä nopeasti uudestaan!

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Pastis
Pieni Roobertinkatu  2
00130 Helsinki
http://www.pastis.fi/

Brooklyn Cafe

Iltapäivän rauhallinen kahvihetki. Sellainen oli ajatukseni, kun pohdin kohdetta sen vietolle. Mieleeni juolahti se jenkkisiskosten kuppikakkukahvila. Mikä sen nimi on…? Brooklyn joku, hmm… KVG:n ja kävelymatkan jälkeen löysin lopulta itseni Brooklyn Cafesta.

Erittäin informatiivisten nettisivujen mukaan Brooklyn Cafe on avattu Punavuoreen vuoden 2011 lopussa ja sen suosion myötä avattiin vuonna 2013 sisarkahvila Brklyn Bakery samalle kadulle, mutta vähän lähemmäksi keskustaa. Molempien ohi olen tainnut joskus kulkea ja sitä kautta ne hämärästi muistinkin, mutta sisään en ole aiemmin uskaltautunut. Niin, en tosiaan ole mikään kahvittelun asiantuntija. Kun näen ystäviäni sukupuolesta riippumatta, menemme syömään, drinkille tai tuopille. Kahvittelua en ole koskaan harrastanut tällaisia yksittäisiä hairahduksia lukuun ottamatta.

Brooklyn Cafe on sympaattisen pieni ja käyntikerrallani lähes täynnä. Ehkä aina? Sain kuitenkin pienen pöydän, mutta tajusin nopeasti, että haavekuvani rauhallisesta iltapäiväkahvittelusta kirjani kanssa oli harhaa. Kuten sanottu, paikka on pieni: tilaa on maksimissaan 15 ihmiselle. Lisäksi hulina ympärillä on melkoinen vaihtuvuuden vuoksi.

Tilasin tavallisen suodatinkahvin (2,50 €) ja kuppikakun (3,50 €), joka oli maultaan ”cookies and cream”. Kysyin jälkeenpäin. Kahvi ei yllättäen herättänyt positiivisia väristyksiä, vaikka sitä paikan päällä myytiinkin myös kotikäyttöön. Kuppikakkukin oli tavallaan pettymys, ainakin vuosia patoutuneisiin odotuksiini nähden. Muffinssi, jonka päällä oli jotain kermaa ja murusia. Tai sitten en vain osaa arvostaa makeita laatuherkkuja. Se oli myös ensimmäinen kuppikakkuni ikinä, joten suokaa anteeksi.

Seuraavalla kerralla kuitenkin täytyy maistaa bagel. Luulen, että se on enemmän oma juttuni, ja tietysti take-awayna!

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Brooklyn Cafe
Fredrikinkatu 25
00120 Helsinki
http://www.brooklyncafeandbakery.com/

Lucha Loco

Aitomeksikolainen ruoka- ja ravintolabuumi on jyllännyt täällä peräpohjolassa jo jonkin aikaa eikä hype tunnu millään laantuvan. Suosiota siis riittää ja hyvä niin.

Lucha Loco avasi ovensa Korkeavuorenkadulla viime keväänä. Rekisteröin tapauksen, mutta syrjäisen sijainnin (anteeksi vain punavuorelaiset) vuoksi ei ravintolassa tullut käytyä kuin vasta nyt – vapaapäivänäni. Himojeni kohde oli lounasaikaan tarjoiltava taco buffet. Vanhempieni sukupolvelle buffetista tuli ensimmäisenä mieleen ruotsinlaivan ähkybuffet, minun sukupolvelleni kenties Raxin pizzabuffet, mutta toivottavasti jo uudelle sukupolvelle tämän kaltaiset laatubuffetit.

Olin yksin liikenteessä eikä aikatauluni ollut täysin selvä, joten en normeistani poiketen ollut tehnyt varausta. Kuka niitä lounaalle muutenkaan tekee? Kyllähän lounasaikaan aina yhdelle henkilölle pitäisi joku soppi löytyä. Kyllä se juuri ja juuri löytyikin, vaikka paikka oli lähes täynnä vielä yhden aikaan iltapäivällä. Ravintolahan ei ole suuren suuri, tilaa on ehkäpä noin 25 henkilölle.

Maksoin kassalla lounaani (11,50 €) ja sain ohjeet ruokailuun. Nämä tapahtuivat englanniksi, kuten kaupungin koleimmissa paikoissa on viime vuosina ollut tapana. Perähuoneesta löytyi sitten se kauan kaivattu taco-paratiisi. Seurasin kokeneempia: ensin lautaselle kolme pientä taco-lettua (sen verran niitä mahtuu juuri ja juuri), niiden päälle erilaisia lihoja (nautaa, possua, kanaa…), sitten salaatteja (papuja, paprikaa, tomaattia, maissia, sipulia…) ja lopuksi vielä maistuvat kastikkeet. Lopputulos oli syntisen ylitsepursuava ja vain alleviivasi sitä, että tässä oltiin ensi kertaa taco-junan kyydissä. No, täytyy myöntää, että kotona sama tapahtuu aina. Sanotaan, että ahneella on ahneen loppu, mutta tässä tapauksessa toinen käyntikertani ruoka-astioiden luo oli maltillisempi, sivistyneempi ja sitä kautta myös onnistuneempi. Tiesittekö muuten, että vähemmän on joskus enemmän? Sillä tavoin mm. maut erottuvat toisistaan paremmin ja itse ruokailukin onnistuu esim. käsin, kuten viereisessä pöydässä istuva tunnettu muusikko-näyttelijä näytti esimerkkiä. Runsas ruokatarjonta ja vaihtoehdot kuitenkin luovat riskin edellä mainitsemaani äärikäytökseen, joten olkaa tarkkana!

Lucha Locon miljöö on moderni ja raikas: meksikolaishenkinen kyllä, mutta ei alleviivatusti tai päälleliimatusti. Ravintolan nettisivut ovat muuten tyylikkäät, mutta ne eivät toimi – asia, joka tulisi saattaa kuntoon välittömästi. Palvelu oli ystävällistä, kyselevää ja rentoa. Kehuttua juomalistaa ei nyt lounaalla tullut testattua. Kauas ovat onneksi jääneet (maku)muistot nykyään ihastuttavan retroista tex mex -ravintoloista, kun tilan ovat vallanneet tällaiset laatuun, aitoihin makuihin ja kokemuksiin panostavat ravintolat.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Lucha Loco
Korkeavuorenkatu 4, Helsinki
www.luchaloco.fi

Solna

Bib Gourmand -merkintä ravintolalla tarkoittaa Michelin-oppaan mukaan erinomaista hinta-laatusuhdetta. Michelin-tähdet herättävät ravintolamaailmassa ihastusta, vihastusta ja jopa pelkoa, mutta mielestäni nimenomaan Bib Gourmand -merkinnällä varustetut paikat ovat hyviä itseni kaltaiselle kuluttajalle. Ne ovat laadukkaita, mutta eivät sorru piperrykseen. Ne eivät ole edullisia, mutta toisaalta niissä käymiseen ei tarvitse odotella isovanhempien ennakkoperintöä.

Michelin-tähdet ovat Suomen ravintolataivaalla harvassa (ja harvenemaan päin!), eikä Bib Gourmand -merkintöjäkään liialti ole viljelty. Solna on tämän kunniamaininnan kuitenkin saanut ja vaikka merkintä on siltä pois sittemmin otettukin, voin ravintolassa neljä kertaa käyneenä todeta sen menneen aikoinaan ehdottomasti oikeaan osoitteeseen. Näillä puheilla merkinnän voikin saman tien palauttaa – herra Michelin, heti olkaa hyvä.

Tällä kertaa olin Solnassa bisneslounaalla. Itsestään selvä voittajanvalinta oli kolmen ruokalajin menu (36,50 €), kuinkas muuten. Otin alkuun kantarellikeiton, pääruoaksi marmorihärkää ja tryffeliperunaa sekä jälkkäriksi jäätelöä (saimme muuten pyynnöstä normaalin yhden maun sijasta kaksi pienempää annosta molempia makuja: valkosuklaata ja mustikkaa). Kaikki ruoat ja niiden makuelementit toimivat tyypilliseen Solna-tyyliin eli varmasti ja äärimmäisen herkullisesti.

Tarjoilu on aina ollut mitä ystävällisintä – niin tälläkin kertaa. Ravintolan miljöö on sinänsä miellyttävä, mutta ehdottoman vanhanaikainen. Se tosin lienee tarkoituskin, onhan ravintolalla takanaan hieno historia ja edessään ensi vuonna viisikymppiset! Solna on varma valinta tyylikkääksi oman rahan paikaksi ja miksei myös esimerkiksi ulkomaalaisvieraiden kestittämiseen.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Ravintola Solna
Solnantie 26
00330 Helsinki
http://www.solna.fi/

Sandro

Sandro on ehtinyt muodostua käsitteeksi. Se edustaa Helsingissä jotakin uutta: rennompaa ja monipuolisempaa ruokakulttuuria. Sandro on pari vuotta avaamisen jälkeenkin ravintolakävijöiden huulilla. Sandro on siis suosittu, eikä se (enää?) ole vain Kallion hipstereiden kohtaamispaikka, jossa suunnitellaan, miten pukeudutaan Flow’hun. Käyntikerrallani lounastajat nimittäin edustivat hyvinkin laajasti tavan tallaajia: oli nuoria, nuoria aikuisia, keski-ikäisiä, duuniporukoita ja luoja paratkoon – omien vanhempieni ikäluokkaa edustavia ihmisiä, siis varttuneempaa väestöä! Tämä lieneekin suosion mittari: Sandro on breikannut myös vanhemman väestön keskuudessa eli siellä käyvät nykyään "kaikki". Kysymys kuuluneekin: mihin trendikkäät ihmiset nyt voivat mennä? Mikä on uusi Sandro? Palataan kuitenkin tässä vaiheessa asiaan, koska ravintola-arvosteluhan tämän piti olla, eikä mikään pseudososiaalitieteellinen tutkielma.

Lounastaja voi valita muutaman vaihtoehdon välillä. Itse otin ns. full setin eli salaattipöydän, keiton ja pääruoan. Mukaan diiliin kuuluu vielä kahvi ja jälkkäri. Kaikki hyvin edukkaaseen hintaan, vaikka korviini on kantautunut, että hintoja on nostettu aikojen saatossa. Hyväksyn sen mukisematta. Salaattipöydästä löytyy eksoottisempiakin makuja, mutta myös tavallisempaa tavaraa. Jokainen varmasti löytää suosikkinsa. Nostan tässä yhteydessä esiin vain taivaallisen leivän, jota täytyi santsata vielä pääruoankin kanssa. Pääruoaksi oli mm. hamshukaa, jonka jouduin googlaamaan menomatkalla ravintolaan. Pitäähän kohteeseen tutustua etukäteen! Se on muuten lampaasta tehtyä muhennosta – noin niin kuin epäammattimaisesti sanottuna. Ruoka paljastui kuitenkin aivan käsittämättömän herkulliseksi bulgurin kaverina. Jälkkärinä vatsaani mahtui juuri ja juuri pieni pala kakkua tsuffen kera nautittuna. Tällä setillä voi lasketella hyvillä mielin kohti keskustaa. Eirassa sijaitsee muuten toinen, uudempi Sandro.

En muista, että olisin Suomessa koskaan missään ollut tällaisessa ravintolassa, jossa on aivan mieletön kuhina ja pöhinä – siis hyvässä mielessä! Joka paikka täynnä porukkaa: kylläisiä ja tyytyväisiä lähdössä pois, nälkäisiä jonossa tulossa sisään, joku hakemassa lisää ruokaa, jono pääruoalle, joku puikkelehtii hakemaan kahvia, väistän tarjoilijaa. No, tajusitte varmaan. Hovimestarina toimi muuten ystävällisen rento herrasmies, joka piti palettia kuitenkin hienosti hyppysissään ja loihti porukalle ylimääräisiä tuoleja yms.

Sandro jätti todella positiiviset fiilikset!

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Sandro Kallio
Kolmas Linja 17
00530 Helsinki
http://sandro.fi/

Villetta Ristorante & Pizzeria

Cin cin! Villettan pizzoja koskevat kehut ovat kantautuneet korviini saakka, ja olikin ollut jo hyvän aikaa tarkoitus käydä katsastamassa väittämien totuusarvo. Meininki ravintolassa on varsin autenttinen: italialaiset äijänköriläät huutelevat toisilleen ja siinä sivussa hoitavat töitään. Palvelu oli ennen kaikkea toimivaa, mutta ei perinteisellä tavalla kuitenkaan ystävällistä. Asiat hoidetaan ja äijämeininki toimii näin äijien kesken.

Tilaamani Feta-pizza sisälsi mm. nimensä mukaisesti fetaa, mutta myös salamia, herkkusieniä ja mozzarellaa. Kokonaisuus oli herkullinen. Ei välttämättä aivan top 3 -kamaa Stadin pizzaskenessä, mutta kovin kaukana ei huidella. Alkuun tuodut bruschetat olivat mukava ekstra. Viinilista oli laadukkaan oloinen ja kivasti hinnoiteltu. Villettassa pystyy jopa harkitsemaan kokonaisen viinipullon ostamista, mitä Suomen viinien hintatasoilla ei yleensä pysty tekemään! Maukas pizza höystettynä hyvällä valkoviinillä sai fiiliksen nousemaan arjen perustason yläpuolelle.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Villetta Ristorante & Pizzeria
Ruusulankatu 8
00260 Helsinki
http://www.villetta.fi/

B-Smokery

BBQ:ta ja rosoisuutta Teurastamon urbaanissa ympäristössä. Pöytävaraus oli ehdottoman tarpeen aurinkoisena perjantai-iltana elokuussa, kun katseli tiskin edessä matelevaa jonoa. Valitsin napakalta listalta nyhtöpossuhampurilaisen ja bataattilohkot. Juomaksi laatusiideriä, joka olikin minulle uusi tuttavuus. Kiva! Burgeri oli suhteellisen oiva, mutta olisin kaivannut enemmän mehukkuutta ja makua possuun. Oikean puoleisen vierustoverini plätteri otti kaikessa moninaisuudessaan annoksestani tyrmäysvoiton. Myös bataattilohkoni jäivät vasemman puolen vierustoverini mukavan ärtsyn, mutta raikkaan kimchin jalkoihin. Siideri oli kuitenkin ehkä kesän parhainta!

Palvelu oli hieman kaksijakoista. Noin kymmenen hengen porukkamme tilausta oli tietysti vaikea hallita, kun jengi tilasi eri aikaan milloin mitäkin, mutta silti erinäiset haksahdukset tilauksissa veivät parhaimman terän tarjoilusta. Tästä huolimatta tarjoilusta jäi positiivinen fiilis: se oli ystävällistä ja virheitä sekä pahoiteltiin että hyviteltiin. Näinkin se voi mennä!

Ruoka- ja juomalista on tiivis, mutta timanttinen, ja väittäisin, että sieltä löytyy jokaisen makunystyröihin sopivaa suuhunpantavaa. Ravintolan urbaani sisustus miellyttää silmää ja on ainoa oikea valinta Teurastamon ympäristöön. B-Side Bar vieressä kannattaa myös testata!

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

B-Smokery
Työpajankatu 2 R1 C
00580 Helsinki
http://bsmokery.fi/

Stefan’s Steakhouse

Ravintola kantaa Yhdysvaltojen Top Chef -kilpailun finaaliin päässeen Suomessa syntyneen ravintoloitsija Stefan Richterin nimeä. Tämän tiesin entuudestaan. Olin myös kuullut tuttavilta kehuja ravintolan ruoasta – varsinkin pihveistä – mutta myös pientä kauhistelua hintatasosta. Johtuiko sitten näistä hinnoittelupuheista, mutta Stefun pihvipaikka oli aikojen saatossa jäänyt takariviin niiden ravintoloiden joukossa, joissa on ehdottomasti vierailtava, kunnes…

Kunnes näin Grouponin diilin ja ostin sen! Sillä sai viiden ruokalajin maistelumenun kahdelle yhteishintaan 79 euroa. Alennusta sellaiset 30 pinnaa. Näkisin, että aivan sopuisa hinta ”pääsymaksuksi” pääkaupunkiseudun parhaimpien pihvien äärelle. Siis näin ainakin raflan nettisivuilla luvattiin.

Ensimmäiseksi huomioni ravintolassa kiinnittyi tummaan ja arvokkuutta hehkuvaan sisustukseen. Nyt ei selkeästi seurailla viimeisimpiä sisustustrendejä, jotka käsittääkseni nojaavat pelkistettyyn vaaleuteen ja yksinkertaisuuteen. Täällä on tummaa puuta, raskaita tuoleja, nahkasohvaa, pääjehun kuvia seinillä… Jollakin tavalla kuitenkin pidin miljööstä. Ehkä siinä on jotain sellaista ison maailman meininkiä, jota ei liiaksi ole Helsingin ravintolaskenessä näkynyt.

Ensimmäinen annos oli salaattia, Stilton-juustoa, pekonia ja sinihomejuustokastiketta. Enpä olisi itse moista keksinyt, mikä ei välttämättä yllätä ketään, mutta kuitenkin. Annos avasi illan todella komeasti! Makuelementit natsasivat loistavasti toisiinsa. Seuraavaksi pöytäämme tuotiin hiillostettua lohta. Sekin on perin oivallinen. Varsinaisen pääruoan kohdalla sitten päästiinkin itse asiaan: nimittäin black angus -ulkofileeseen punaviinikastikkeessa ja sieni-papupaistokseen. Liha oli ensiluokkaista ja täydellisesti tehty. Lisäksi sienet olivat herkullisia. Annos oli huikea taidonnäyte pihvimestarilta! En välttämättä lähtisi huutelemaan, että kyse on kaupungin parhaasta pihvistä, mutta nyt liikutaan kuitenkin kärjessä tai sen välittömässä läheisyydessä. Ehkä tuollaiset väitteet muutenkin sopivat paremmin Ameriikan serkkujen suuhun…

Kun pihviannos oli saatu syödyksi viimeistä kastiketippaa myöten, ryhdyttiin laskettelemaan kohti menun loppupuolta. Väliruoaksi tuotiin mustikka-samppanjasorbettia. Taisin kuitenkin olla vielä sen verran pihvipäissäni, että tästä annoksesta muistikuvani ovat rajalliset. Jälkkäriksi saimme eteemme creme bruleen, joka totisesti oli kokonsa puolesta suoraan rapakon takaa. Annos oli makoisa, mutta yksitotinen – varsinkin, kun annos oli tosiaan niin iso. No, kyllä se hyvällä ruokahalulla syötiin, ei siinä mitään.

Palvelu saatteli miellyttävästi iltaa. Viinisuositukset osuivat nappiin niin lohen kuin erityisesti lihan kanssa. Viinilistan soisi olevan laajempi laseittain saatavien viinien kohdalla. Lista oli myös suhteellisen arvokas. Stefun pihvipaikkaan voi huoletta mennä sillä asenteella, että jättää kaiken osaavan tarjoilu- ja keittiöhenkilökunnan huoleksi. Eikö sitä juuri ravintolaillalta haetakin? Että voi vain olla ja nauttia, kun muut tekevät työt. Kunhan vain muistaa maksaa laskun – diilillä tai ilman.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Stefan's Steakhouse
Korkeavuorenkatu 34
00130 Helsinki
http://www.ravintola.fi/ravintola/stefans-steakhouse-helsinki/

Soup & Juice

Hotelli Indigon aukeamisen myötä Bulevardi on saanut pari uutta ruokapaikkaa: ravintola Brödin, joka tarjoaa skandinaavisen keittiön antimia nimeensä viittaamaa leipää unohtamatta sekä rennomman ja nopeamman Soup & Juicen, josta saa aamiaista ja lounasta. Edellinen on testaamatta, mutta jälkimmäisen aamiainen on nyt testattu.

Aamiaiskomboon sisältyy päivän leipä ja päivän mehu tai kahvi. Hinta on kahdeksan euroa. Kallistako? No, kieltämättä kuulostaa siltä, mutta odottakaapa hetkinen. Totuus on toinen. Leipä ei nimittäin ole reissumiehen kuivunut pohjapala liian vähillä täytteillä eikä mehu tule Juissin purkista. Mukavan tiiviiltä listalta valitsin leiväksi Turkeyn eli suomalaisittain kalkkunan, joka oli täytetty savukalkkunalla ja mozzarellalla. Very good indeed! Mehuksi otin Herkun eli omenasta, avokadosta, mansikasta ja sitruunasta koostetun mehun. Oikein maistuvaa! Koska oli aamu, piti saada myös kahvia. Niinpä setin kylkeen lisänä iso kahvi. Suodatinkahvi paljastuikin todella herkulliseksi! Jopa niin herkulliseksi, että täytyi jälkeenpäin kysyä tarjoilijalta sen alkuperästä. Kyseinen laatutuote tulee kuulemma Porvoon Paahtimosta ja sitä saa ostettua omaan kahvikeittimeen Helsingistä ainakin Vanhasta kauppahallista. Täytyypä käydä hamstraamassa! Kokemus oli kaikkinensa oivallinen.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Soup & Juice
Bulevardi 26
00120 Helsinki
http://www.soupjuice.fi/

Bank

Entisestä pankkiholvista on saatu tilava ja monipuolinen lounaspaikka lähiseudun kiireisille konttorityöläisille, satunnaisille seminaaripäivän viettäjille ja muille nälkäisille ohikulkijoille. Vaikka paikka sinänsä ei ole erityisen kodikas, on se suosittu: ruuhka-aikana voi olla vaikea löytää vapaata pöytää.

Lounasvaihtoehdoiksi on valittavana neljä vaihtoehtoa ja niistä todennäköisesti jokainen löytää itseään miellyttävän vaihtoehdon. Varma valinta on aina ollut runsas salaattipöytä ja keitto. Tälläkin kertaa päädyin siihen, vaikka muitakin herkkuja oli tarjolla, kuten esimerkiksi itse koottavia tortilloja täytteineen. Salaattipöydästä löytyy moneen makuun sopivia tuotteita, joten siihen on vaikea kenenkään pettyä. Tällä kertaa kuitenkin katkarapukeitto itse säännösteltävän vuohenjuuston kanssa vei ruokataistelun voiton lusikan mitalla. Rapuja oli runsaasti ja juustoa pystyi tosiaan ottamaan ronskimminkin. Kaukana ovat onneksi ne opiskeluajat, jolloin opiskelijaruokalan linjastossa keiton kohdalla joutui etsimällä etsimään sattumia… No, ei palata siihen.

Bankissa on tullut käytyä vuosien varrella useasti, enkä oikeastaan koskaan ole pettynyt. Miinuksia en ole löytänyt, kun kerran kahvi ja pieni jälkkärikin kuuluvat kohtuulliseen lounashintaan. Itsepalveluperiaatteen vuoksi Bankissa voi rykäistä lounaansa pikaisestikin, tietysti riippuen jonoista. Tätä piirrettä arvostanevat suurin osa kävijöistä. Koska ruoka on mainiota, miljöö mukavan erilainen ja hintatasokin hyvällä tasolla, voi ravintolaa helposti suositella.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Ravintola Bank
Unioninkatu 20
00130 Helsinki
http://www.ravintolabank.fi/