tiistai 5. huhtikuuta 2022

Holy Døner

Päivitetty alkuperäistä arvostelua 3.3.2023

Lupailin viime keväisen ensimmäisen käyntini jälkeen testata Holy Dønerin uudestaan, ja nimenomaan kanadönerin. Tein työtä käskettyä. Tässä siis lyhyt päivitys.

Valitsin mukavan tiiviiltä listalta Move the Mountains -annoksen (15,90 €). Kanadönerin ja ranskalaisten lisäksi annos sisälsi harissa-tomaattikastiketta, coleslawta, coban-salaattia, tulum-juustoa ja ranch-kastiketta. Odotukseni olivat jälleen korkealla, ja täytyy sanoa, että annos ylsi niihin lähes. Döner oli mehukasta, ja kokonaisuus muhkean särmikäs. Tomaatti- ja ranch-kastike muistuttivat klassisesta iskenderistä. Olisiko silti vähemmän ollut enemmän? Nyt tuntui, että makuja oli moneen lähtöön, ja kanadöner joutui kilpailemaan sivuosan esittäjien kanssa valokeilasta. Ystäväni otti naudan kokolihadönerin eli Food Envy 2.0:n (17,90 €). Olimme hänen kanssaan yhtä mieltä: erittäin hyvää oli, mutta jotain jäi puuttumaan. Vai olivatko odotuksemme vain turhan kovat? Mene ja tiedä.


Holy Dønerissä ei nähdäkseni voi käydä kokematta huulillaan hekumallisia jäätelömakuja. Valitsin herkullisesta valikoimasta paahdetun voin ja jonkin toisen maun, jonka ehdin jo unohtamaan (4,90 €). Hurmaavan herkullista!

Pidän pisteet ennallaan toisenkin käynnin jälkeen.

 

Alkuperäinen arvostelu 5.4.2022

Kunnon kebab on minulle guilty pleasure. Suoritin kebabin syönnin korkeakouluni Turun opiskeluvuosinani, mutta edelleen rasvaisen maukasta kebabia on säännöllisin väliajoin saatava. Ei liian usein, mutta – luoja paratkoon – ei myöskään liian harvoin. Viime vuosina mielihaluni ovat siirtyneet kohti kanakebabia. Parasta sellaista saa tunnetusti palkintoja niittäneestä King Kebabista, jonka kana-aurajuustorulla on minulle se suurin ja kaunein, kebabien Graalin malja. 


Kebabissa on kovasti kielletyn hedelmän makua, mutta julkkiskokki Teemu Laurell on pyrkinyt nostamaan kebabin profiilia syntiä tihkuvasta hämärästä kohti kirkkaampia valoja. Kenties kebab voi olla muutakin kuin darrapäivän pelastus tai työpäivän heikko hetki. Paradigman muutosta ryydittämään Laurell on kumppaniensa kanssa viime vuonna avannut laatukebabia tarjoavan Holy Dønerin. 


Lounaalla Holy Dønerissä tarjolla on kolmea annosta: kana- ja possudöneriä sekä jokin hassu kasvishässäkkä. Kebabin kylkeen saa ranskalaiset pleininä tai tuunattuna sekä tietysti asianmukaiset soosit. Vaikka rakastan kanakebabia, päädyin valinnassani possukebabiin (12,90 €). Annoksessa oli nimittäin perunasalaattia, kana-annoksen riisin sijasta. Lisäksi Laurell itse oli haastattelussa kertonut pitävänsä erityisesti possukebabista. Annos oli mukavan simppeli koostuen oikeastaan kolmesta osa-alueesta: possusta soosin kera, perunasalaatista sekä seesamipunakaalista. Kokonaisuus oli tasapainoinen ja mietitty, enemmän kuin osiensa summa. Siitä huolimatta petyin hieman possukebabiin. Se ei ollut kovin mehukasta ja maukasta, vaan aika kuivanpuoleista. 

Vaikka arvelin, että possudöner on aivan riittävän kokoinen setti tällaiselle toimistotyötä tekevälle kynäniskalle, en voinut vastustaa kiusausta ottaa annoksen kylkeen Holy Loaded -ranut (6 €) ja valkosipulijogurttidipin (2 €). Itse ranskalaiset olivat tavanomaisia, mutta turkkilainen Tulum-juusto, ruohosipuli ja tuoreet jalapeno-viipaleet nostivat kokonaisuuden oivalliseksi. Erillistä dippiä ei olisi tarvinnut, sillä makua löytyi riittävästi omastakin takaa. 

Eikä tässä vielä kaikki, kuten tavataan sanoa. Laurell on ilmeisesti myös intohimoinen jäätelönystävä. Kun mikään ei riitä, voi lopuksi ottaa vielä hekumallisen kuuloisen jäätelöannoksen (esim. Caramel Confession tai Praise the Pistachio). Minä tein niin, myönnän sen auliisti. Suolakaramellijäätelö (4,90 €; nettisivujen mukaan 3,90 €?) oli kenties suurin syömäni jäätelöannos koskaan. Mutta ei se koko, vaan maku. Se oli hurmaavan herkullinen. 



Ravintolan interiööri on pelkistetty. Seinillä on ”hassunhauskoja” kuvia, jotka olisi voinut korvata jollakin muulla ratkaisulla. Palvelu oli ystävällistä, mutta hieman hapuilevaa. Vaikka asiakaskunta oli pääasiassa miesvaltaista, oli ilahduttavaa nähdä useita naisiakin kebabin ilojen äärellä.

Holy Døner edustaa toisenlaista kebabratkaisua kuin lähestulkoon kaikki muut alan toimijat. Lähin kilpailija lienee Döner Harju (arvostelu 1, arvostelu 2), joka ei kuitenkaan ole omassa maailmassani koskaan lunastanut suuria lupauksiaan, vaan olen aina ollut enemmän tai vähemmän pettynyt lopputulokseen. Siihen nähden Holy Døner on kertaluokkaa parempi. Mutta entä vertailu King Kebabiin? Tuote on erilainen, ja hyvä niin. Molemmille on paikkansa, mutta sydämenvalittunani jatkaa edelleen KK. Olisiko kanadöner muuttanut asian? Mene ja tiedä, mutta seuraavalla kerralla otan sen.

Ruoka 4/5

Kokemus 3/5

Hinta-laatu 4/5

Holy Døner

Uudenmaankatu 9, 00120 Helsinki

perjantai 1. huhtikuuta 2022

Bistro Koi

Bistro Koi aukesi Kurvin elämää sykkivään vilinään reilu vuosi sitten. Siitä lähtien minun on pitänyt käydä tsekkaamassa paikan antimet. Etätyöarki on kuitenkin tehnyt tepposensa, minkä vuoksi ehdin testata ravintolan lounaan vasta nyt seuraavan vuoden keväällä. Keskeiseen sijaintiin nähden Bistro Koi on saanut olla yllättävän hiljaa, sillä löysin siitä vain Hesarin varsin kehuvan arvion. 


Kassalla asioidessa selviää, että normimeiningillä mennään: lounasbuffettia on siis tarjolla. Kyllähän se passaa. Tarjolla on karkeasti jäsentäen kolmenlaista särvintä: salaatteja, sushia ja lämpimiä ruokia. Näistä olen maistanut erityisesti kahta jälkimmäistä. Sushit ovat toimivaa keskitasoa; ne eivät säväytä, mutta eivät myöskään petä. Itse käytän susheja näissä kinkereissä ”alkupaloina”. Lämpimät ruoat sen sijaan ovat skenen laadukkaammasta puoliskosta. Erityisesti friteerattu kana sekä possu-tonkatsu olivat hurmaavan herkullisia. Höyrytettyä sämpylääkin (bao bun) on tarjolla, mutta pidin sitä turhan kuivana. Olisi kenties pitänyt läträtä sooseilla. 


Kuten näissä aasialaishenkisissä buffeteissa usein, niin Bistro Koissakin tarjolla on jälkiruokaa: geneeristä kakkua sekä jäätelöä. Hyvin pärjää ilmankin. Kahviakin saa. 


Ravintolan miljöö ei jätä muistijälkiä. Ainoa asia, jonka käynneistäni muistan ympäristöön liittyen, on aasialainen musiikki. Hyvin pärjäisi ilmankin. Palvelu on totuttuun tyyliin hyvin vähäeleistä. Tilaus tehdään kassalla ja that’s it. Aika ajoin joku keittiöstä kiikuttaa nälkäisille lounastajille lisää syötävää buffettiin. Homma toimii. 


Bistro Koi ponnistaa aasialaisten lounasbuffettien kasvottomassa meressä keskitason yläpuolelle laadukkaan ja tavallisesta tarjonnasta ilahduttavasti poikkeavan lämpimien ruokien osastonsa avulla. Parempaa sushia sen sijaan saa melkeinpä kivenheiton etäisyydeltä (Oishi18). Ravintola on silti oikein hyvä lisäys Kurvin lounastarjontaan. 

Ruoka 4/5

Kokemus 3/5

Hinta-laatu 4/5

Bistro Koi

Hämeentie 58–60, 00500 Helsinki