Stansvikin kartanon ravintola ei yllätyksekseni sijainnutkaan päärakennuksessa, vaan lähempänä merenrantaa, kartanon mailla toki. Mikäs siinä, mieluummin sitä merta katsoo kuin kartanon pihapiiriä. Ehdimme piipahtaa ravintolassa viikonloppusyömässä, sillä vielä syyskuun se tarjoaa antejaan myös viikonloppuisin. Sen jälkeen, Suomen pitkän talven ajan, se palvelee asiakkaitaan vain lounasaikana – muulloin se toimii tilausravintolana.
Viikonloppuisin kärkituote tuntuu olevan ”flammit eli huippuunsa viritetyt liekkipizzat”. Kyse on Saksassa ja Ranskassa tyypillisestä flammkuchenista eli pizzankaltaisesta ruoasta. Se on ohuen rapsakka lätty, johon ei tule tomaattikastiketta. Valitsin listalta Saaristolaisen isompana versiona (18 €). Flammini sisälsi savulohta, katkarapua, creme fraiche -tuorejuustoa, mozzarella-emmentalraastetta, tilliä, rucolaa ja sitruunaa. Annos yllätti iloisesti sekä makujen että kokonsa puolesta. Lopputulos oli mutkattoman makoisa.
Junioriosasto nautti fish and chips -annoksesta puolitettuna (yht. 15 €). Brittiklassikko upposi molemmille herkkusuille oivallisesti. Pääsin muutaman ranskalaisen ja kalanpalan kuitenkin pihistämään ”laaduntarkkailun ja journalismin” nimissä. Kelvollista oli. Annoksen vihannes- ja hedelmäpuoli tasapainotti mukavasti kokonaisuutta.
Ravintola on niin sanotusti hyvillä mestoilla. Terassilta oli lämpimän aurinkoisena syyskuunpäivänä miellyttävä tarkkailla läheistä merta ja fiilistellä vääjäämättömästi päättyvää kesäkautta. Terassi itsessään ei ole mikään kedon kaunein kukkanen, enemmän osastoa nukkavieru. Pelkistettyjen sisätilojen perusteella sisustuslehdet eivät sijoitu omistajien lukulistan kärkipaikoille. Tarjoilu oli hitaanpuoleista ja epävarmaa. Ystäväpariskunnan tuplaespresso ja flat white -kahvitilaus pistikin henkilöstön osaamisen koetukselle.
Stansvikin kartanon ravintolan parasta antia ovat maukkaat
flammit ja komeat maisemat!
Ruoka 3/5
Kokemus 3/5
Hinta-laatu 3/5
Stansvikintie 1, 00590 Helsinki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti