Alfonsin ruokalista koostuu lähes pelkästään pizzoista – eikä siinä ole mitään väärää. On hyvä keskittyä ydinosaamiseensa. Vaikka listalla on kymmenkunta vaihtoehtoa, oli valinnan tekeminen silti kovin vaikeaa. Päädyin erikoisen nimen omaavaan Cucu rucu -pizzaan (16 €). Se koostui kalkkunapastramista, pecorinosta, mozzarellasta, pinaatista ja sitruunaöljystä. Seuralaiseni otti tavoilleen uskollisena Margheritan (15 €), jossa oli kirsikkatomaattia, aurinkokuivattua tomaattia, mozzarellaa, ”italialaista juustosekoitusta” sekä tuoretta basilikaa.
Alfonsin pizzat tehdään spelttipohjaan. Hitaasti kohotettuna taikina on kuulemma ystävällisempi ruoansulatukselle. No, mene ja tiedä, mutta pizzojen pohjat toimivat kyllä. Tästä huolimatta kokonaisuus jäi meidän molempien mielestä vähän piippuun. Rahkeita olisi maistuvampaankin lopputulokseen, mutta nyt tuntui, että pizzat olivat vähän tylsiä. Ei niitä voi sanoa missään määrin mauttomiksi, mutta ei toisaalta liian maistuviksikaan. Vähän tyhjä fiilis jäi eikä odotuksiin millään ylletty. Juomalista on tiivis, mutta harkitun laadukkaasti rakennettu. Poimimme maistiin paria eri punaviiniä ja totesimme ne suunmukaisiksi.
Alfonshan vertautuu muihin uuden sukupolven pizzapaikkoihin, kuten Puttesiin, Piece ’n’ Loveen, Linkoon ja Skifferiin. Sielunveljiensä seurassa Alfons ei häpeile, mutta häviää selvästi ainakin kahdelle ensin mainitulle. Sanoisin, että paras vertailukohta Alfonsille onkin Taka-Töölön Linko. Eli paikka, josta olisi kiva tykätä enemmänkin, mutta ainakaan yhden käynnin perusteella kokemus ei ollut mitenkään maailmoja syleilevä. Aihioita menestykseen kuitenkin pinnan alta löytyy.
Alfonsin sisustus on tätä päivää. Tilasta löytyy niin tiiliseinää modernien taulujen kera kuin lankkulattiaakin. Ruoka- ja juomavaihtoehtoja löytyy liitutaululta. Miljöössä ainakin minun silmäni lepäävät. Tilat ovat aika kompaktit. Palvelu oli ystävällistä.
 |
| Ruoka |
|
| Kokemus |
|
| Hinta-laatu |
Alfons' Pizza
Vuorimiehenkatu 35
00150 Helsinki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti