keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Kyrö Distillery Company

Napue Gin on tämän vuosikymmenen vastine aiempien sukupolvien kossulle. Maailmanmaineeseen kohonneen suomalaisginin takana on isokyröläinen viski- ja ginitislaamo Kyrö Distillery Company (KDC), jonka tarina alkaa saunanlauteilta. Siellähän ne parhaat ideat on aina kehitelty asiaankuuluvien saunajuomien ryydittäessä iltaa, mutta harva niitä on enää seuraavana aamuna muistanut, saati toimeenpannut. KDC:n tapauksessa kävi kuitenkin toisin: idea ruisviskistä toteutettiin, mutta auta armias, kun viskinteko onkin hidasta! Näin ollen täytyi kehitellä ”väliaikaistuote” Napue Gin, josta yritys parhaiten tunnetaan ja joka on niittänyt mainetta maailman turuilla ja toreilla.





Olen itsekin kova Napue-fani. Uskallan väittää, että tuo ruispohjainen gini, joka on saanut makunsa paikallisista kasveista ja marjoista, kuten mesiangervosta, tyrnistä, karpalosta sekä koivulehdistä, on paras väkevä alkoholi, jota maa päällänsä kantaa ja Napue GT drinkkien kuningas par excellence.

Olin veljieni ja isäni kanssa suunnitellut saunanlauteilla jo pidemmän aikaa kunnon Pohojanmaan turneeta, johon sisältyisi vierailu Kyrön tislaamolla. Asiaa edisti myös se, että serkkuni työskentelee kyseisessä paikassa. Lopputuloksena saimme kasaan epävirallisen sukukokouksen tislaamolla noin 30 sukulaisen voimin. Pohjanmaalla kaikki on suurta, ja pienistä ideoista tulee suuria.



Kyrö Distillery Companyn vierailupäivään kuului ruokailu, tislaamokierros sekä luonnollisesti tasting. Tislaajat eivät sentään ruokia keittiössä väkerrä, vaan apuun on pyydetty alan huippuosaamista Seinäjoelta. Siellä operoi paikallinen (ja minulle entuudestaan tuntematon [pahoittelut siitä!]) ravintola Juurella, joka toimittaa ruoat Kyrön Matkailun Edistämiskeskukseen, joksi tislaamon vierailukeskusta kutsutaan. Saimme nauttia Martta-menukokonaisuuden, joka piti sisällään alkuruoaksi vihersalaattia talon sinappisella salaattikastikkeella, kylmäsavuhaukea savusärkimajoneesilla, Koskue-omenalla ja tillillä sekä savupossua, karamellisoitua sipulia ja maa-artisokkaa. Pääruoaksi tarjoiltiin härkää tummalla Kyrön viskikastikkeella ja rosmariinikermalla sekä glaseerattuja kasviksia ja perunaa. Jälkiruokana oli Dairy Cream pannacottaa vadelmalla sekä karamellikauralla. Kaikki paitsi jälkiruoka tarjoiltiin isoilla vadeilla, joista jokainen sai annostella oman settinsä lautaselle.
 



Alkuruoat olivat ensiluokkainen napakymppi! Savupossu sipulin ja maa-artisokan kanssa suli suuhun. Kylmäsavuhauki savusärkimajoneesilla sekä Koskue-omenalla oli sekin huikaisevan maukas suoritus. Vihersalaatti raikasti sopivasti makumaailmaa. Alkuruoat muodostivat monipuolisen, mutta tasapainoisen sekä äärimmäisen laadukkaan ja herkullisen kokonaisuuden. Pääruokana ollut härkä viskikastikkeessa oli mehevän muhevaa ja mojovaa. Se oli ensiluokkaista, mutta ei yllättänyt samalla tavoin kuin alkuruoat. Jälkiruoka ei sen sijaan päässyt aiempien ruokien tasolle. Tislaamon kermalikööriin tehty pannacotta oli kermaisen herkän makuista, itse asiassa aika mautonta itsessään. Makua annokseen toivatkin vadelmahillo sekä karamellikaura, joka ei ajoittaisessa kovuudessaan päässyt suosikkilistalleni.

Ennen ruokailua nautin Ruusupuro (9 €) nimisen Napue-pohjaisen drinkin, joka koostui pääraaka-aineen lisäksi mansikka-ruusulimonadista. Juoma oli vilvoittava kuin talvisen lumienkelin tekeminen hankeen saunatauolla. Kuin olisi mansikkakiisseliä juonut. Ruokiin paritin saksalaista scheurebe-rypäleestä tehtyä valkoviiniä sekä espanjalaista punaviiniä (molemmat 7 € / 16 cl). Viinit kävivät luontevaa vuoropuhelua ruokien kanssa.



Ruokailun jälkeen kiersimme tislaamon tiluksia ja kellareiden kätköjä. Kierros oli mielenkiintoinen ja avartava. Kovin nollasta on Kyrön jengi potkaissut homman liikkeelle. Kovalla duunilla, ensiluokkaisella brändäyksellä ja toki onnellakin on omaa asiaa viety määrätietoisesti eteenpäin. Kierroksen loppuvaiheessa suuta alkoi kuitenkin napsaamaan siihen malliin, että onneksi tasting häämötti edessä. Terveen nuoren miehen merkki.



Tastingissä tarjolla oli viittä tuotetta: kahta viskiä, kahta giniä ja jälkiruoasta tuttua likööriä. Kypsyttämätön Juuri-viski ei lunastanut paikkaansa sydämessäni. Sen pystyi todistamaan siitä, että kyseinen juoma jäi viimeiseksi lasiin (parhaathan juodaan aina ensimmäisenä!). Täysjyvärukiista tehty ja valkotammitynnyreissä kolme vuotta kypsytetty Kyrö Single Malt Rye Whisky sen sijaan oli luonnollisesti jo hyvinkin suunmukaista! Seuraavat maisteltavat tuotteet olivatkin huomattavasti tutumpia minulle: rakas ystäväni Napue ja tämän tuntemattomampi ”outo velipuoli” Koskue. Tastingissä tuli kuitenkin fiilis, että Koskueen pitää palata ns. paremmalla ajalla. Tastingin viimeisteli Dairy Cream -kermalikööri, joka tehdään kermasta, ruisviskistä ja aidolla vaniljalla sekä lakritsilla maustetusta ruistisleestä. Ei ollut oikein tyyliäni – ei kiinteässä eikä nestemäisessä muodossa.






Kyrö Distilleryn vierailu ruokailuineen, tislaamokierroksineen ja maisteluineen oli kevään kohokohta. KDC:n toiminnassa tinkimätön ammattitaito yhdistyy lupsakkaan meininkiin upealla tavalla. Ota sinäkin suunnaksi Vaasan ja Seinäjoen puoliväli, Kyrönjoen varrella sijaitseva Isokyrö ja siellä majaileva Kyrö Distillery Companyn tislaamo ja vierailukeskus. Et kadu.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Kyrö Distillery Company
Oltermannintie 6
61500 Isokyrö

2 kommenttia:

  1. Ihailtavaa suomalaista yrittäjyyttä. Voiko puhtaalle suomalaiselle väkijuomalle tarjota idyllisempää sijaa kuin Pohjanmaan lakeudet? Kysynpähän vain.

    VastaaPoista
  2. Niinpä, sanopa se! Oli kyllä hienot puitteet, niin sisällä kuin ulkona.

    VastaaPoista