Vltava

Joskus fiksuudesta on hyötyä. Tai kavereiden fiksuudesta. Oli miten oli, tietovisajoukkueemme finaalivoitto toi meille illanvieton tsekkiläisestä keittiöstä ponnistavasta Vltavasta. Elielinaukion sydämessä majaileva ravintola lienee tuttu monelle bussimatkailijalle. En ollut aiemmin ennen Havel-kabinetissa vietettyä iltaamme syönyt Vltavassa. Ravintola on tuntunut kalliimman puoleiselta, eikä ruokalistakaan ole herättänyt suurempaa mielenkiintoa.

Lahjakorttiimme kuului Havel-menu (41,30 €), jossa tarjolla oli kahta vaihtoehtoista alku-, pää- ja jälkiruokaa sekä juomamenu, jonka sai valita kolmesta vaihtoehdosta. Juomapaketiksi valikoitui kallein (yllätys), johon kuului lasilliset kuohuviiniä, valko- tai punaviiniä sekä jälkiruokaviiniä (koko paketti 25,90 €).

Alkuruoaksi valitsin kirkkaaseen häränlihaliemeen tehdyn valkosipulikeiton leipäkrutongeilla ja juustolla. Talvisen oloinen annos oli kaikessa valkosipulisuudessaan tymäkkä ja ronskin maistuva kokonaisuus. Pääruoaksi otin rapeaksi paistettua häränrintaa, valkosipuliperunagratiinia, pinaattimuhennosta ja omena-piparjuuriraastetta. Itäeurooppalaiseen tyyliin härässä ei oltu säästelty. Lautasella sitä oli kaksi hyvänkokoista siivua. Valkosipuliteema jatkui oivallisessa perunagratiinissa. Omena-piparjuuriraaste toi pientä raikkautta isoihin makuihin. Jälkiruoaksi valikoitui Marlenka-niminen annos, joka koostui hunaja-kinuskikakusta, vaniljajäätelöstä sekä karamellikastikkeesta. Varmaotteinen ja yllätyksetön linja jatkui loppuun saakka ilman turhia krumeluureja. Viinit ajoivat ruokien kyljessä asiansa. Erityisesti härän kanssa tarjoiltu talon punaviini Argentiinasta oli sen verran makoisaa, että sitä piti vaatia uusi kaato hauskaa illanviettoa ryydittämään.

Jugend-tyylisessä rakennuksessa on neljä kerrosta, mutta meno laantuu kovin yläilmoja kohti mentäessä. Vaikka Vltavan ruokatuotteen pystyi todentamaan hyväksi, arvelen, että pysyn jatkossakin alakerrassa hanojen läheisyydessä.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Vltava
Elielinaukio 2
00100 Helsinki