keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Mullikka

Mullikka ei ole peruslähiöräkälä, se on tullut selväksi ohikulkumatkoillani. Kunnianhimoa riittää keittiötä myöten. Sitä ilmentävät mm. erilaiset ruokien teemaviikot. Toki löytyy tavanomaista afterwork-tarjousta sekä tietovisaa. Oluttakin kuulemma saa laajalti.



Olin liikkeellä rehellisellä burgeri & punkkupullo -kärjellä. Siis kaverin kanssa, luoja paratkoon. Ei kai kukaan yksin pulloa juo, eihän? Meat Lover -burgeri (12 €) oli koostettu rotukarjapihvistä, cheddarista, jääsalaatista, pekonihillosta, salsaketsupista sekä savu-chilimajoneesista. Hommaa piti kasassa spretzelsämpylä. Hampurilainen oli tukevaa keskitasoa, ei millään enempää. Pihvi oli omaan makuuni turhan tiivis, pidän enemmän mehevämmästä meiningistä. Sama koski spetzelsämpylää, turhan tiukka paketti. Rohkea valinta, mutta ei kovin onnistunut. Jääsalaatti burgerin välissä oli turha kädenojennus vihreitä kanssasisariamme kohtaan. Sen sijaan burgerin parasta antia edusti särmikäs kolmikko: hillo, majoneesi ja ketsuppi. Ne toivat miellyttävää vastapainoa ja kaivattua raikkautta. Erityisesti ihastuin pekonihilloon! Kylkeen otetut bataattiranskalaiset (3 €) paahdetun valkosipulimajoneesin (1,5 €) kera olivat hyviä.



Portugalilainen punaviini (21,50 €) ajoi asiansa, muttei jäänyt erityisesti mieleen. Se oli sinänsä kummallista, sillä olen oppinut tuntemaan portugalilaiset punaviinit konstailemattoman kiehtovina. Erityisesti hinta-laatusuhteeltaan ne edustavat kärkeä koko maapallon punaviinien mittakaavassa. Ehkä Mullikan tapauksessa vaikutti myös temperointi – tai oikeammin sen puute – sillä huoneenlämpöinen punaviini harvoin antaa itsestään parasta puolta.



Mullikka on keskimääräistä nuhjuista ”kulmakuppilaa” selkeästi parempi vaihtoehto. Ideaa ja potentiaalia on, vaikkei burgeri edustanutkaan lajinsa ylintä kastia.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Mullikka
Mannerheimintie 130
00270 Helsinki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti