Sture 16

Keskeisellä paikalla Vallilassa sijaitseva Sture 16 oli minulle suuri tuntemattomuus, kun kuulin siitä alueen ravintolatarjontaa tuntevalta ystävältäni. Rekisteröin siltä seisomalta tarkalla korvalla laatupaikaksi kehutun ravintolan. Sittemmin olen käynyt ravintolassa kahdesti lounaalla. Lounasta Sture 16 itse asiassa vain tarjoaakin, catering- ja tilanvuokrausbisneksen lisäksi. 

Olen molemmilla kerroilla päätynyt lautasannoksiin, jotka annetaan salaattipöytälinjaston päässä ja jotka melkeinpä valmistunut, kun sinne asti on itsensä taistellut. Lautasannokset ylipäätään nostavat minkä tahansa lounaan arkisuuden yläpuolella, siksi pidän niitä. Ensimmäisellä lounaskerralla otin savustettua merilohta kermaviilikastikkeella ja tilliperunaa (15,5 €). Annos oli toimiva ja varsin maistuva, mutta ei herättänyt suurempia riemunkiljahduksia. Odotin enemmän. Toisella kerralla valitsin tomaatti-basilikarisottoa parmesaanilla ja lohella (15,5 €). Lopputulos oli tismalleen sama kuin edelliskerrallakin: ihan jees, annoksen söi mielellään, mutta siinä se. Vahvasti kädenlämpöinen suoritus. Olisin toivonut makua enemmän. Kehuttu lohikin jäi annoksissa valjuksi. 

Alkusalaattipöytä on lounasarvioinneissani aina suuressa roolissa. Rakastan, jopa vaadin sitä, että lounasravintolassa on tarjolla alkusalaattia. Mitä monipuolisempi, erilaisempi ja arvokkaampi kyseinen pöytä on, sen parempi. Pelkän vihreän salaatin tai raasteiden takia ei tarvitse minun vuoksi edes vaivautua. Sture 16:n alkusalaatit ovat keskitasoa. Yritystä on, mutta mitään kovin ihmeellistä ei tarjolla lopulta ole. Pisteet sienistä. Nachot olivat hauska muistutus 90-luvulta. 

Ensimmäisellä kerralla oli jälkiruokana pannukakkua, jonka ohi en vain voi yksinkertaisesti kävellä, koska sitä pitää aina maistaa. Jälkimmäisellä kerralla kuitenkin onnistuin kävelemään toscakakkupalojen ohi. 

Sture 16:n palvelusta tai miljööstä ei tarvitse erityismainintoja antaa. Palvelu toimii vahvasti itsepalveluperiaatteella, sillä lounaan päätteeksi asiakas vie ja lajittelee itse kaiken. Saimme tästä operaatiosta vaivanpalkaksi kiitoksen. Miljöö ei jäänyt erityisesti mieleen. 

Ruoka 3

Kokemus 2

Hinta-laatu 3

Sture 16

Sturenkatu 16, 00510 Helsinki

Vuoden 2023 parhaat ravintolat

Taas on yksi vuosi takana. Koronapaniikista päästiin, mutta erilaisia haasteita on muutoin riittänyt kuluttajia kurittavasta inflaatiosta turistikatoon. Tuntuukin, että ravintolakentällä tapahtuu. Tunnettuja – perinteisempiä tai uudempia – ravintoloita lopettaa, mutta toisaalta uusia tuttavuuksia ilmestyy katukuvaan kuin sieniä sateella. Alan seuraajanakin tuntuu hankalalta pysyä uusien tuulien perässä. Vaihtuvuutta siis on, ja vain parhaat porskuttavat eteenpäin. Niinhän sen tietysti kuuluukin mennä.

Vuoden aikana tuli kirjoitettua 38 arvostelua ravintoloista. Se ei ole ihan vähäinen määrä. Uumoilin etukäteen niitä tulevan vähemmän. Niin olen tosin tehnyt parina aiempanakin vuonna. Blogini pulssi sykkii jatkossakin, mutta ei samassa määrin kuin hulluina vuosina 2016–2019. Tänä vuonna rikottiin myös 500 kirjoituksen rajapyykki. Upea saavutus, vaikka itse sanonkin.

Tänä vuonna en jaa ravintoloita kategorioihin, vaan nimeän vain reteästi vuoden parhaat ravintolat. Tulin, näin ja söin -laatuleiman saa kaikkiaan seitsemän laaturavintolaa.

Edellisvuosien parhaat ravintolat löydät näistä linkeistä: 2022, 2021, 2020, 2019, 2018, 2017 ja 2016.

Näillä sanoin kohti vuotta 2024!

 

Forza

Kolmeakymmentä euroa lähestyvän pizzan on oltava superhyvää – ja se on! 

Villa Severino

Kehuja saanut Villa Severino oli kaikkien kehujensa arvoinen. Erityismaininta älyttömän hyvistä pizzan reunoista. 

Kirsikka

Uudistetun Hakaniemen hallin helmi. Laadukas ruoka, pätevä palvelu, upea miljöö.

Chéri

Vuoden paras ja kokonaisvaltaisin illallinen. Kuriositeettina elämäni paras mocktail. 

Kultá Kitchen

Vuoden paras aamiainen on samalla kaikkien aikojen parhaimpien aamiaisten listalla. Kaiken odotuksen ja ennakkofiilistelyn arvoinen visiitti. 

Box Café & Grill

Yllättävässä paikassa, tiettömien taipaleiden takana, nautin ehkäpä vuoden parhaimman burgerini. 

JJ’s BBQ

Vuoden maukkaimmat käyntini tein Vallilassa tovin majaansa pitäneeseen JJ’s BBQ -ravintolaan. Valitettavasti pop up -toiminta päättyi, eikä bbq-herkkua saa enää kuin Salosta. Jos olet Salon liepeillä, olisi sulaa hulluutta olla käymättä JJ:ssä. 

Chéri

Vaimo sai valita vapaan lauantai-iltamme ravintolan. Herkullisen kuuloisen ruokalistan vuoksi hyväksyin Chérin muitta mutkitta, vaikka takaraivossani kutitteli joku epämääräinen muistuma ”tyttöjen ravintolasta”.

Avasimme pelin alkoholittomilla drinkeillä. Oma valintani oli Bordeaux Breeze (10 €). Vaikken ole alkoholittomien drinkkien suurkuluttaja, saati konössööri, voin syvällä rintaäänellä todeta, että Chérin appelsiinibitteristä, greipistä ja sitruunasta valmistama juoma oli paras nude cocktail ikinä. 

Koska nälkää oli säästelty koko pitkä päivä, tilasimme 60 % ruokalistan alkupaloista ja kaupan päälle vielä talon leipää (3 €). Jaoimme kristillisesti burratan (15 €), kun vaimoni omi tartarin (17 €) ja meikäläinen toast skagenin (17 €). Burrata oli hurmaava niin maultaan kuin ulkonäöltään. Toast skagen katkaravulla, fenkolilla, piparjuurella ja kirjolohenmädillä oli muhkea kokonaisuus, jonka söi mielellään. Tartariakin kuului kehuttavan pöydän toiselta puolelta. Chérin leipomon leipä parilla eurolla on ohittamaton tarjous. Vaikka vaimon tekemä hapanjuurileipä on tietysti maailman parasta, ei tämä leipä kauaksi jäänyt. 

Pääruoan kohdalla silmäni pysähtelivät taajaan hummeripastan ja häränfileen kohdalla, mutta sitten muistin asuntolainan korot ja päädyin burgeriin (26 €). En katunut. Royal-hampurilainen pihvillä, briossisämpylällä, cheddarilla, suolakurkulla, sipulilla, dijonmajoneesilla ja lehtisalaatilla oli verraton esitys. Vaikka täytteitä oli kosolti, oli kokonaisuus tasapainoinen nappisuoritus. Mainiota burgeria komppasivat keskitasoa selvästi paremmat yrttiset ranskalaiset. Ketsuppiakaan ei tarvinnut erikseen pyydellä, sillä annokseen kuului majoneesi. Vaimoni oli kovin päättäväinen tryffelirisoton (24 €) valinnassaan. Risottoa oli aateloitu sienillä, parmesaanilla ja salviavoilla. Makumaailma oli kiehtova, eikä usein turhan intensiivistä tryffeliä päästetty liiaksi dominoimaan. Risotto oli kaiken lisäksi varsin hauskan näköinen ilmestys!

Jos tähän asti oltiin menty ihan huippuarvosanoilla, suoritustaso kyykähti omalla kohdallani jälkiruoassa. Suklaafondant basilikajäätelön ja pistaasin kera (15 €) ei ollut mieleeni. Suklaafondant oli kuivaa, eikä pistaasit sopineet kovin hyvin annokseen. Sen sijaan vaimoni ylisti pavlovaa (16 €), vaikka pitikin sitä turhan suurena annoksena. Se oli kuin taideteos, jonka halusi samaan aikaan säästää ja syödä. 

Se ”tyttöjen ravintolan” muistijälki tuli muuten Hesarin artikkelista. Eikä se katteetonta ollut. Värimaailma on vaaleanpunainen ja miestarjoilijat kantoivat niska vääränä pöytiin trendikkäitä passion martineja (15 €) neitosten iltaa ryydittämään. Olin pitkään ravintolan ainoa miesasiakas, mutta lopulta laskin parin tunnin saaliiksi viisi muuta miestä. Chéri on siis kovasti naisten mieleen, mutta täytyy sanoa, että lista on sen verran osuva, että ravintolassa viihtyy kuka tahansa sukupuoleen katsomatta. Tarjoilukin oli miellyttävää.

Ruoka 5/5

Kokemus 4/5

Hinta-laatu 3/5

Chéri

Eteläesplanadi 22, 00130 Helsinki