TPAS

Tapakset – tuo espanjalaisten lahja maailman kulinaristeille ja jokaiselle suomalaiselle Aurinkorannikon perusturakaiselle. Tapasten syntyhistoriasta on yhtä monta tarinaa kuin on versioita kiky-sopimuksen soveltamisesta, mutta mitä väliä historialla, kun homma toimii tänä päivänä? Tapakset ovat siinäkin mielessä kiva juttu, että niitä voi maistella useita erilaisia, ne kun ovat ulkoiselta olemukseltaan varsin pieniä. Tapaksista on näilläkin leveysasteilla nautittu jo pitkään, mutta silti on aistittavissa niiden jonkinlaista uutta tulemista. Voidaan kenties puhua pienimuotoisesta buumista – siinä määrin on uusia tapas-ravintoloita syntynyt Helsinkiin viime aikoina.

TPAS edustaa uutta aaltoa. Se avasi ovensa nelisen kuukautta sitten Iso Roballe. Verrattain kompaktin, nelisenkymmentä asiakaspaikkaa sisältävän ravintolan sydän on tilan keskellä oleva baaritiski, jonka äärellä voi nauttia niin juomista kuin ruoista. Sisustus on onnistunut sekoitus tummaa ja vaaleaa, laattaa ja puuta, trendikkyyttä ja kodikkuutta. Pidin kovasti.

Ruoka- ja juomalista löytyy kätevästi nenäsi edestä pöydältä. Lista toimii samalla alustana. Ruokapuoli on selkeä: tapaksia, slidereita eli minihamppareita ja jälkiruokia. Olen kohtuuttoman suuri patatas bravas -fani, joten se on aina se ensimmäinen valinta. Patatas bravasin (5 €) lisäksi halusin iskeä purukalustoni Ibérico & Manchego -minihampurilaiseen (5€). Näiden lisäksi jaoimme ystäväni kanssa lajitelman espanjalaisia leikkeleitä ja makkaroita (7 €/14 €). Viinilista on (luonnollisesti samppanjaa lukuun ottamatta) täysin espanjalainen, kuten odottaa sopii. Viinien lisäksi myös drinkkilista pisti sylkirauhaset työskentelemään.

Perunat aliolin ja bravas-kastikkeen kera vertautuivat täysin Barri Goticin esikuviinsa. Todella hyviä siis. Minihamppari oli myöskin varsin tasokas esitys. Ibérico-possu maistui, mutta Manchego-juusto jäi vähän jalkoihin. Leikkelelajitelma oli moniulotteinen sisältäen mm. sellaisia erikoisuuksia, kuten verimakkaraa ja normaalia juoksevammassa muodossa ollutta makkaraa (kuvassa leivän päällä). Annos oli laadukas, mutta enpä olisi pannut pahakseni, vaikka valittavana olisi ollut siihen lisäksi myös juustoja. Vaikka olo oli edellä mainittujen herkkujen jälkeen suhteellisen yltäkylläinen, halusin päättää onnistuneen tapas-seikkailun jälkiruokaan. Kahdesta vaihtoehdosta oli helppo valita se one and only: Crema Catalana (7,5 €). Annos oli varsin suuri, mutta järkevästi rakennettu, sillä esimerkillistä paahtovanukasta komppasivat oivallisesti raikkaat marjat ja hedelmät.

TPAS on omassa kategoriassaan ehdotonta huippua. Se on mitä parhain valinta illanviettoon. TPAS ja toinen suosikkini Soil Wine Room edustavat upeasti uutta ja raikasta tapas-buumia Helsingissä. Menkää ja nauttikaa: tämän lähemmäksi ei Espanjan tunnelmaa pääse täällä loskan ja pimeyden keskellä tarpoessa.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

TPAS
Iso Roobertinkatu 14
00120 Helsinki