Kotipizzassa on jokainen käynyt vähintään kerran elämässään ja jokaisella on siitä mielipide. Ei ehkä kovin raju, mutta mielipide kuitenkin. Itsehän olen käynyt eri Kotipizzoissa aika paljon useammin kuin sen kerran. Mutta Klaukkalan Kotipizzassa olen paikan päällä käynyt vain pari kertaa. Kotijoukkoihin kuuluvana kanta-asiakkaana olen kuitenkin tilannut pizzoja kotiini melkoisen määrän.
Otin tavoitteekseni kokeilla Kotipizzan ruokalistan läpi. Ei siis niin, että testaisin jokaisen tuotteen, vaan jokaisesta tuoteryhmästä vähintään yhden tuotteen. Näin ollen tulin kokeilleekseni pizzoja, kotzoneja, monstereita, lankkupizzoja ja rullia.
Käydessäni ihan paikan päällä Klaukkalan Kotipizzassa valitsin lounasseuralaisekseni lankkupizza Crudon (15,90 €). Lounaalla tuote maksaa listahinnan verran, mutta lounastaja saa lasillisen hanajuomaa. Ei mikään kovin ihmeellinen lounasetu, mutta parempi kuin naapuri Subwayssa. Mutta palataan asiaan. Lankkupizzoissa tomaattikastike on vaihdettu Koskenlaskijakastikkeeseen. Peruspizzasta se eroaa myös soikeahkon muotonsa puolesta. Koskenlaskijan lisäksi Crudosta löytyy ilmakuivattua possunniskaa, parmesaania, kirsikkatomaatteja, kurpitsansiemeniä, rucolaa ja valkosipulimajoneesia. Kokonaisuus on yllättävänkin erilainen kuin normipizza. Lankkupizza tuntuu ilmavammalta ja kevyemmältä. Aluksi se näytti pieneltä, mutta oli lopulta riittävän kokoinen. Crudon maku oli varsin hillitty, mutta valkosipulimajoneesista pisteet.
Poronkäristys-pizza (16,90 €) on kausipizza, jota ei saa loputtomasti, joten sitä oli pakko testata. Lankkupizzan tapaan tästäkin löytyy Koskenlaskijakastiketta, mutta myös juustoa, poronkäristystä, puolukkamajoneesia, kuivattua puolukkaa, suolakurkkua, poropölyä, timjamia sekä perunalastuja. Aika eriskummallinen pizza, mitähän italialaiset sanoisivat? No, ei kysytä heiltä. Pizzaa oli hauska syödä sen erilaisuuden vuoksi, mutta ei siitä suosikkipizzaksi ole. Se tasapainotteli kiehtovan ja oudon hetteisellä maaperällä ja lipsui välillä molemmille puolille. Silti puolukkamajoneesi ja sipsit toimivat yllättävän hyvin, suolakurkku ja puolukat eivät niinkään.
Olen vanhoilla päivilläni viehtynyt monsteripizzoihin, erityisesti New Mexicoon (15,90 €). Kaikki kolme monsteria on kuitenkin tullut testattua (kuvassa New York). Tykkään dippailla taikinatankoja hintaan kuuluvaan dippiin (ranch on paras). Toisaalta pizzasta jää sen massiivisuuden vuoksi helposti neljäsosa seuraavaan ruokailukertaan, mikä on kätevää ja edesauttaa ruokahuollon pidemmän aikavälin operatiivista toteutumista.
Kana-feta-avokado-kotzone (12,90 €) on toimiva paketti. Kotzonehan on taitettu pizza, jossa perustäytteiden lisäksi on salaattia, mikä tekee kokonaisuudesta tavanomaista pizzaa raikkaamman. Kivaa vaihtelua tämäkin.
Luomani ravintolakävijän kultainen sääntö kuuluu: syö sitä ruokaa, joka on mainittu ravintolan nimessä. Säännöstä oli kuitenkin yleisen edun nimissä luovuttava hetkellisesti, jotta saisin tavoitteeni täytettyä ja testattua myös kebabrullaa (10,90 €). Sain eteeni pienehkön paketin, jonka avasin kuin kolmevuotias jouluaattona; mitä sisältä paljastuisikaan. Sisältä paljastui kebabrulla, jonka makumaailmaa hallitsi hämmentävän paljon minulle entuudestaan täysin tuntematon raaka-aine, keltainen banaanichili. Olen syönyt elämässäni enemmän kuin oman osani kebabrullista, joten uskallan väittää tunnistavani laaturullan. Kotipizzan rulla sijoittuu janan häntäpäähän, mutta tämän sanottuanikin se oli silti täysin syötävä. Ehkä vähän sama kuin poronkäristyspizzankin kohdalla: kiva maistaa kerran, mutta ei enää toiste.
Kotipizza on franchising-pohjalta toimiva Suomen suurin pizzeriaketju lähes 300 pizzeriallaan. Sen etuna on luonnollisesti tasalaatuisuus: Kotipizzasta tilatessaan asiakas tietää mitä saa. Ruokalista on käsittääkseni sama kaikissa Suomen Kotipizzoissa. Special Opera maistuu samalta, söi sen Hangossa tai Kittilässä. Kolikon kääntöpuolella on tietysti jonkinasteinen tylsyys, varman päälle pelaaminen. Tylsyyttä rikotaan sitten poronkäristyksellä ja keltaisella banaanichilillä. Joskus on helppoa luottaa tuttuun ja turvalliseen, mutta joskus sitä haluaa elää reunalla ja kokeilla paikallista pizzeriaa. Jälkimmäisissä toteutuu sijoitusmaailmasta tuttu lause: riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Tai kuten rapakon takana sanotaan, high risk, high reward.
Ruoka 3/5
Kokemus 3/5
Hinta-laatu 3/5
Myllärintie 4, 01800 Klaukkala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti