Ei enempää eikä vähempää kuin kaksi erilaista pizzauunia. Alkuvuodesta 2022 uudistuneeseen Merikortteliin auenneessa Forzassa ei vannota vain yhden pizzatyylin nimeen, vaan maailman parhaimman ruokalajin iloja jaellaan molemmille käsille. Monipuolisen pizzaelämyksen tarjoavat yhtäältä pyöreät napolilaistyyliset pizzat, jotka paistuvat lyhyen aikaa massiivisessa puu-uunissa, toisaalta roomalaiset levypizzat, jotka valmistuvat sähköuunissa.
Forza on ollut kovassa nosteessa, eikä sen arvostus rajoitu vain piirinmestaruuskisoihin, vaan se on niittänyt mainetta myös maailmalla. Se on rankattu maailman sadan parhaimman ja Euroopan 50:n parhaimman pizzerian joukkoon. Ravintolassa onkin pitänyt käydä pitkään, mutta ei se kovin luontevasti osu kävelyreittieni varrelle. Eräällä kerralla olin jo ovella todetakseni, että pizzeria aukeaa puoliltapäivin, mutta siihen ei enää oma aikatauluni taipunut, joten kävin naapuri-Levainissa lounaalla.
Otimme ystäväni kanssa alkuun jaettavaksi oliiveja (7 €), parmankinkkua (9 €) sekä perinteistä roomalaista pizza biancaa (3 €). Jälkimmäisen otimme tarjoilijan suosituksesta. Hyvä niin, sillä maukkaat ”leivät” sopivat erinomaisesti 24 kk kypsytettyjen parmankinkkusiivujen kaveriksi. Oliivitkin olivat herkullisia.
Ruokalistalla pizzat on jaettu selkeästi kahteen tyylisuuntaan. Olin kahden vaiheilla, mutta päädyin napolilaiselle puolelle valiten La tartufo e guanciela -pizzan, joka Forzassa tottelee nimeä Truffle Please (26 €). Tavoilleni uskollisena valintani ei ollut hillityimmästä päästä vai mitä sanotte tryffelikreemistä, tryffelikaviaarista, tuoreista sienistä, fior di latte -mozzarellasta ja guancialesta (possunposkea). Lisähinnalla (4 €) olisi saanut kesätryffeliä, mutta sitä ei ollut valitettavasti käyntikerralla tarjolla. Olisin ollut halukas syömään kolmenkympin pizzan. Niin, ne hinnat. Niistä aina joku nillittää. Kahdenkympin raja on rikottu Helsingissä jo aikoja sitten ja seuraavaksi rikkoutuu kolmenkympin raja. Mutta hei, laatu maksaa. Forzankin taustahenkilöt ovat perustelleet hintojaan laadukkailla raaka-aineilla.
Tryffelipizza oli muhkea kokonaisuus. Makumaailmaa hallitsi ilman muuta tryffelikreemistä tullut tryffelin intensiivinen maku. Jos siitä ei pidä, ei pizzaa kannata valita. Possunposki ja sienet pistivät parhaansa mukaan kampoihin tryffelille, mutta mozzarella jäi auttamatta jalkoihin. Vaikka pizza oli tuhdin puoleinen, en olisi suurin surminkaan jättänyt taivaallisia reunoja syömättä. Ystäväni roomalaisten pizzojen puolelta valitsema Double Crunch (25 €), joka sisälsi sinihomejuustoa ja mortadellaa, näytti mielettömän hyvältä. Ja sitä se kuulemma myös oli.
Forza ilmoittaa ruokalistan yhteydessä pizzojen viini- ja olutsuositukset. Sieltä olikin helppo valita kiehtova lasillinen pinot blancin ja rieslingin (13 €) yhdistelmää. Valkoviini toimikin tehtävässään erinomaisesti.
Korkeaa ja avonaista tilaa hallitsee kulmikas myyntitiski ja sen takana pizzauunit ja niitä käskyttävät kokit. Pelkistetty miljöö vaikuttaa jättävän tilaa pääroolin esittäjille eli pizzoille. Ravintola-alalla työskentelevä ystäväni huomasi, että akustiikkaan on panostettu, sillä avonaisesta tilasta huolimatta muiden pöytien keskustelu ei häirinnyt.
Forzan takana häärii tunnettu Platanian pariskunta Luca ja Salla-Maria. Iso kiitos heille, sillä pariskunta on Lucan johdolla tehnyt hartiavoimin työtä muuttaessaan viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen pizzakentän nykyiseksi. Me pizzanrakastajat kiitämme.
Ruoka 5/5
Kokemus 4/5
Hinta 3/5
Pursimiehenkatu 29–31,
00150 Helsinki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti