keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Cafe Pispala

Tamperelaisten – ja vähän muiden – herkkupyllyjen mielissä Cafe Pispala on saavuttanut ikonisen aseman vajaassa neljässä vuodessa erityisesti brunssinsa suhteen. Kehut ovat kiirineet aina pääkaupunkiin saakka, minkä vuoksi päätimmekin Tampereen lomalla käydä tsekkaamassa, löytyisikö kehuille katetta. Löytämisestä puheen ollen: Cafe Pispala ei sijaitse kuluttajaystävällisesti Hämeenkadulla Tampereen keskustassa, vaan Suomen korkeimman soraharjun Pispalanharjun rinteessä.

Täydessä ravintolassa pöydän vapautumista odotellessamme teimme tilaukset tiskillä: meikäläiselle ”Whole Works” (23 €) eli koko setti, niin ei tarvitse jälkikäteen harmitella. Otin myös myöhemmän illan kaupunginvalloitusta silmällä pitäen mustaherukkaisen Kir Royal -drinkin (6,5 €) brunssiruokia säestämään.


Alkupalaksi pöytään tuotiin lasillinen hedelmiä sekä jogurtti-marjaparfait. Hedelmät ajoivat asiansa, mutta parfait osoittautui todella raikkaaksi ja herkullisen täyteläiseksi. Toinenkin olisi mennyt kevyesti... Seuraavaksi saapuivatkin loput ruoista yhdellä ja samalla lautasella. Eipä olisi tullut itselleni mieleen laittaa samalle lautaselle makeita pannukakkuja ja suolaisia tilpehöörejä. Mutta sitä saa mitä tilaa… nimittäin vähän kaikkea. Lautasella oli edellä mainittujen mehevien pannukakkujen ja bourbonsiirapin lisäksi munakokkelia, paistettua perunaa, pekonia, bratwurstia ja skonssi hillolla. Munakokkeli, makkarat, pekonit ja perunat olivat perusvarmaa työtä ilman suurempia hurraa-huutoja. Skonssi jäi irralliseksi – ehkä en vain ymmärrä sen perimmäisiä finessejä. Mutta ne kehutut amerikkalaiset pannukakut rokkasivat! Niitä oli kaksi ja ne olivat fyysisiä kuin Pirkan hiihto takaperin. Nokare sulanutta voita, tomusokeria ja bourbonsiirappia ryydittivät annoksen hekumalliseen päätökseensä saakka. Lopulta jouduin kuitenkin toteamaan pannarit taiston voittajiksi. Kahvi kuului hintaan ja sitä sai santsata sydämensä kyllyydestä, mitä jokainen innokas kahvinlipittelijä arvostaa.


Cafe Pispalan mainostettu brunssi ei ollut kaiken hehkutuksensa väärti, mutta paljastui kuitenkin särmikkääksi ja kivasti erilaiseksi brunssiksi. Siitä tuli mieleen El Fant, jossa myös tuodaan annokset pöytään sen vanhakantaisen buffet-ähellyksen sijasta. Cafe Pispalan vahvuus on silti sen sympaattinen ja lämminhenkinen fiilis, mitä keskustan ulkopuolella sijaitseva vanha rakennus pienine sisätiloineen vain korostaa.

Ravintolan ruokalistaan on haettu vaikutteita ja oppeja ravintoloitsijan ulkomaanvuosilta. Vaihtuva ruokalista takaa sen, ettei samoja ruokia lounas- ja ilta-aikaan juurikaan näe, mitä paikalliset varmasti osaavat arvostaa. Seuraavalla Tampereen reissulla täytyy testata samojen omistajien kehuttu burgerpaikka Kauppahallissa.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Cafe Pispala
Pispankatu 30
33240 Tampere

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti