No Pizzan pizzalista käsittää kymmenkunta pizzaa. Osa niistä on kohtuullisen hauskasti nimetty (Poronkusema, Scandinavian Masterpiece), osa kenties vähemmän hauskasti (Cheeses Christ, Huarache). Päädyin Hammer-nimiseen pizzaan (13 €), jossa tomaattipohjan päällä oli maalaiskinkkua, puolikuivattuja keltaisia tomaatteja sekä rucolaa. Pizzan liuskamaisesta muodosta tuli mieleen Skifferin pizzat. No Pizzan pizza oli varsin kelvollinen, mutta ei enempää. Se oli hyvä, mutta se ei jäänyt mieleen. Kinkkua oli annosteltu hyvällä kädellä tomaattien tuodessa raikkautta kokonaisuuteen.
Seuralaiseni otti Huarache-pizzan (14 €), joka on meksikolaishenkinen. Pizzasta löytyy mm. taco-maustettua jauhelihaa, murennettuja nachoja, salsa verdeä, hapankermaa ja korianteria. Seuralaisenkaan reaktioiden perusteella ei välttämättä vielä maailmaa valloiteta. Ihan hyvää, mutta ei ihmeellistä.
No Pizzan meininki on jännää. Interiöörissä vaihtelevat puun sävyt mustan kanssa. Yhden seinän peittävä taideteos hallitsee ilmatilaa. Palvelu on nuorekkaan epämuodollista, ehkä liiankin kanssa. Tai sitten minä alan olemaan konseptiin liian vanha. Osalle asiakkaista lyötiin tilauksen yhteydessä piippari käteen, jolloin pizza piti itse hakea tiskiltä – meille valmiit pizzat tuotiin pöytään. Kummallista. Ruokailun jälkeen asiakkaan kuuluu viedä kiltin omatoimisesti välineet yms. lajittelupisteelle. Tuli mieleen koulun ruokala. Ai niin, olisiko pöytäkin pitänyt pyyhkiä valmiiksi seuraavia varten?
No Pizzan pizza oli mukiinmenevä, mutta ei jättänyt pysyvämpiä muistijälkiä. Konsepti tuntui vielä hakevan uomiaan. Maailmanvalloituksesta ei vielä näillä elementeillä kannata haaveilla, mutta jään seuraamaan mielenkiinnolla konseptin taivalta.
Ruoka |
Kokemus |
Hinta-laatu |
No Pizza
Kaivokatu 8 (Citycenter)
00100 Helsinki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti