Brasa

Arjessa lihan kulutus on vähentynyt, mutta aika ajoin on päästävä syömään laadukasta lihaa kunnon liharavintolaan. Parhaimmat viimeaikaiset muistot tältä rintamalta ovat turkulaisesta Tenlén BBQ & Smokerysta ja ullanlinnalaisesta Gastrogrill Murésta. Tällä kertaa lapset olivat yökylässä ja suuntasimme vaimon kanssa huhtikuussa auenneeseen Brasaan, joka sijaitsee Senaatintorin kupeessa entisen Chapterin tiloissa. Brasassa ruoka valmistetaan avotulella. Toinen erikoisuus on raakakypsytyskaapit, joiden kätköistä löytyy monenlaista herkkua. Ravintola tarjoaa lihan lisäksi kalaa, äyriäisiä ja kasviksia, mutta jo pöytää varatessa oli selvää, että iskemme hampaamme kunnon pihviin. 

Otimme aivan kärkeen snacks-listalta friteerattua Gruyère-juustoa (6 €) sekä leipää ja hummusta (6 €). Salvia-mustapippurileipä grillatun hummuksen kanssa oli mainiota, mutta varsin tavanomaista. Friteeratut Gruyère-juustopallot savustetun paprikan kanssa sen sijaan olivat napakymppi. Vaimoni otti varsinaiseksi alkupalaksi erilaisia tomaatteja, stracciatellaa, grillattua lehtipersiljaa ja pikkelöityä jalapenoa (14 €). Itse luotin Flat Breadiin (15 €), joka koostui katkaravuista, muikunmädistä sekä savustetusta kermasta. Annoksestani tuli mieleen blini, sillä lämmin leipä muistutti sitä ja tykötarpeet tuotiin erillisessä kipossa. Annos oli hyvin tehty ja oikein suunmukainen. Tomaattiannos pääsi yllättämään positiivisesti. Tomaatit olivat herkullisia ja jalapenoissa oli sopivasti ytyä. Stracciatella-juusto (ei ole vain jäätelöä) täydensi erinomaisesti omaperäistä annosta.

Pääruoiksi oli pakko ottaa sitä lihaa. Otimme toisen annoksen peruslistalta: kotimaisen maitokarjan entrecoteta, hiillostettua maa-artisokkaa, chimichurria ja nduja-voita (33 €). Toinen annos valittiin spesiaalilistalta, tai itse asiassa jopa senkin ulkopuolelta tarjoilijan ehdotuksesta: kotimaisen maitokarjan club steak (noin 30 €). Jälkimmäisen kylkeen otimme suomalaista maailmanvalloittaja-perunaa eli frexiä (6 €). Lihat olivat mehevän maukkaita, mutta täytyy tunnustaa, että niiden täsmällinen analysointi kaikkien makujen keskellä jäi tekemättä. Lisukkeet pelittivät briljanttisesti, erityisesti hurmaavat maa-artisokat. Frex-perunatkin olivat herkullisia höystöjen kera, mutta rehellisyyden nimissä eivät ne tavallisesta laatuperunasta eronneet. 

Jälkiruoka täydentää illalliskokemuksen, niin Brasassakin. Vaimoni nautti jäätelökioskin antimista (10 €), minun valitessa creme bruleen karamellisoidulla ananaksella sekä rakastamallani Zacapa-rommilla (12 €). Jäätelökioskista sai valita muutamasta eri mausta itselleen sopivan kombinaation ryyditettynä lisukkeilla ja kastikkeella. Kuten arvata saattaa, tuolla valinnalla ei voi pettyä. Creme bruleeni oli kaukana arkipäiväisestä versiosta klassisesta jälkiruoasta, vaikkei rommin makua juurikaan erottanut. 

Muutama sana viineistä. Luotin alkuruoan kanssa tarjoilijan ehdotukseen, joskin pyysin nimenomaisesti jotakin muuta kuin iänikuista rieslingiä. Tarjoilija otti haasteen vastaan, ja pääsin notkistumaan ranskalaisen chardonnayn seurassa. Lihojen kanssa tarjoilija räväytti uuden haasteen. Saimme annokset sekä muhkeaa Baroloa että moniulotteista Barbarescoa. Eron huomasi, mutta vaikea niitä oli laittaa paremmuusjärjestykseen. Ensiluokkaisia kaikki tyynni. 

Brasan parhainta antia laadukkaan ruoan lisäksi oli tarjoilu – erityisesti nuorehkon suomalaisen naistarjoilijan toimesta. Rentoa, välitöntä, luontevaa. Viime vuosien parhaita kokemuksia. Erityisesti pääruokien kohdalla tarjoiltu ”viinibattle” jäi mieleen. Ravintolasta jäivät ruoan ja tarjoilun lisäksi mieleen avokeittiö sekä ennen kaikkea raakakypsytyskaapit, joissa oli erilaisen lihan lisäksi muhkea määrä kiehtovia mereneläviä. 

Ruoka 5/5

Kokemus 5/5

Hinta-laatu 3/5

Brasa

Aleksanterinkatu 22, 00170 Helsinki

Cafe de la Gare

Huopalahden aseman seutu ei kenties ole luontaisin paikka perustaa ranskalaisiin tuotteisiin erikoistunutta leipomokahvilaa, mutta siinä se on, kerrostalon kivijalassa aamun tihkusateessa. Olen päättänyt testata vajaan vuoden ikäisen Cafe de la Garen aamiaistarjonnan. Hämmennyksekseni tarjolla ei ole muuta valmista suolaista kuin juustocroissant. Ymmärrän, että ranskalainen leipomokahvila ei tarjoa tuorepuuroa tai smoothieta, mutta miksi myös esimerkiksi täytetyt leivät ja patongit loistavat poissaolollaan? Tuoretta leipää, kun kuitenkin on tarjolla. 

Otin siis olosuhteiden pakosta sen juustocroissantin (3 €), eclair-leivonnaisen (5,40 €) sekä kahvin (3 €). Croissant oli muhkean maistuva ja yllättävän juustoinen. Suklainen eclair oli veikeä uusi tuttavuus, mutta vaikka kyse on ranskalaisesta klassikkoleivoksesta, on huomattavasti parempia leivonnaisia tullut kosolti vastaan. Sain pyytämällä santsikupin kahvia, mistä olin kovasti kiitollinen. 

Otin kotiin viemisiksi vielä kuuluisan mantelicroissantin (3,40 €), tavallisen croissantin (2,80 €) sekä porkkanasämpylöitä (á 1,20 €). Vaimoni totesi tavallisen croissantin olevan makumaailmaltaan outo, mihin johtopäätökseen pystyin yhtymään maistettuani itsekin sitä. Ei ollut tyypillinen croissant. Sen sijaan taannoinen hitti mantelicroissant oli hurmaavan herkullinen. Porkkanasämpylät söimme vasta seuraavana aamuna, eivätkä ne enää olleet ihan parhaassa iskussaan siinä kohtaa. 

Leipomokahvilan sisustus on simppelin pelkistetty, mutta kuitenkin varsin viihtyisä. Palvelu sujui hyvin vähäeleisesti, jopa ujosti. 

Cafe de la Gare on saanut paljon kehuja osakseen ja on varmasti jo lyhyellä olemassaolollaan paikkansa haagalaisten sydämissä ansainnut. Itselleni jäi kaksijakoinen fiilis: yhtäältä erikoiscroissantit maistuivat, toisaalta tarjonta oli varsin suppea, eivätkä kaikki tuotteet toimineet täysin. Silti nostan hattua tällaiselle rohkealle omaa latuaan kulkevalle leipomokahvilalle. 

Ruoka 3/5

Kokemus 3/5

Hinta-laatu 3/5

Cafe de la Gare

Kauppalantie 48, 00320 Helsinki

Holy Døner

Päivitetty alkuperäistä arvostelua 3.3.2023

Lupailin viime keväisen ensimmäisen käyntini jälkeen testata Holy Dønerin uudestaan, ja nimenomaan kanadönerin. Tein työtä käskettyä. Tässä siis lyhyt päivitys.

Valitsin mukavan tiiviiltä listalta Move the Mountains -annoksen (15,90 €). Kanadönerin ja ranskalaisten lisäksi annos sisälsi harissa-tomaattikastiketta, coleslawta, coban-salaattia, tulum-juustoa ja ranch-kastiketta. Odotukseni olivat jälleen korkealla, ja täytyy sanoa, että annos ylsi niihin – lähes. Döner oli mehukasta, ja kokonaisuus muhkean särmikäs. Tomaatti- ja ranch-kastike muistuttivat klassisesta iskenderistä. Olisiko silti vähemmän ollut enemmän? Nyt tuntui, että makuja oli moneen lähtöön, ja kanadöner joutui kilpailemaan sivuosan esittäjien kanssa valokeilasta. Ystäväni otti naudan kokolihadönerin eli Food Envy 2.0:n (17,90 €). Olimme hänen kanssaan yhtä mieltä: erittäin hyvää oli, mutta jotain jäi puuttumaan. Vai olivatko odotuksemme vain turhan kovat? Mene ja tiedä.

Holy Dønerissä ei nähdäkseni voi käydä kokematta huulillaan hekumallisia jäätelömakuja. Valitsin herkullisesta valikoimasta paahdetun voin ja jonkin toisen maun, jonka ehdin jo unohtamaan (4,90 €). Hurmaavan herkullista!

Pidän pisteet ennallaan toisenkin käynnin jälkeen.

 

Alkuperäinen arvostelu 5.4.2022

Kunnon kebab on minulle guilty pleasure. Suoritin kebabin syönnin korkeakouluni Turun opiskeluvuosinani, mutta edelleen rasvaisen maukasta kebabia on säännöllisin väliajoin saatava. Ei liian usein, mutta – luoja paratkoon – ei myöskään liian harvoin. Viime vuosina mielihaluni ovat siirtyneet kohti kanakebabia. Parasta sellaista saa tunnetusti palkintoja niittäneestä King Kebabista, jonka kana-aurajuustorulla on minulle se suurin ja kaunein, kebabien Graalin malja. 

Kebabissa on kovasti kielletyn hedelmän makua, mutta julkkiskokki Teemu Laurell on pyrkinyt nostamaan kebabin profiilia syntiä tihkuvasta hämärästä kohti kirkkaampia valoja. Kenties kebab voi olla muutakin kuin darrapäivän pelastus tai työpäivän heikko hetki. Paradigman muutosta ryydittämään Laurell on kumppaniensa kanssa viime vuonna avannut laatukebabia tarjoavan Holy Dønerin. 

Lounaalla Holy Dønerissä tarjolla on kolmea annosta: kana- ja possudöneriä sekä jokin hassu kasvishässäkkä. Kebabin kylkeen saa ranskalaiset pleininä tai tuunattuna sekä tietysti asianmukaiset soosit. Vaikka rakastan kanakebabia, päädyin valinnassani possukebabiin (12,90 €). Annoksessa oli nimittäin perunasalaattia, kana-annoksen riisin sijasta. Lisäksi Laurell itse oli haastattelussa kertonut pitävänsä erityisesti possukebabista. Annos oli mukavan simppeli koostuen oikeastaan kolmesta osa-alueesta: possusta soosin kera, perunasalaatista sekä seesamipunakaalista. Kokonaisuus oli tasapainoinen ja mietitty, enemmän kuin osiensa summa. Siitä huolimatta petyin hieman possukebabiin. Se ei ollut kovin mehukasta ja maukasta, vaan aika kuivanpuoleista. 

Vaikka arvelin, että possudöner on aivan riittävän kokoinen setti tällaiselle toimistotyötä tekevälle kynäniskalle, en voinut vastustaa kiusausta ottaa annoksen kylkeen Holy Loaded -ranut (6 €) ja valkosipulijogurttidipin (2 €). Itse ranskalaiset olivat tavanomaisia, mutta turkkilainen Tulum-juusto, ruohosipuli ja tuoreet jalapeno-viipaleet nostivat kokonaisuuden oivalliseksi. Erillistä dippiä ei olisi tarvinnut, sillä makua löytyi riittävästi omastakin takaa. 

Eikä tässä vielä kaikki, kuten tavataan sanoa. Laurell on ilmeisesti myös intohimoinen jäätelönystävä. Kun mikään ei riitä, voi lopuksi ottaa vielä hekumallisen kuuloisen jäätelöannoksen (esim. Caramel Confession tai Praise the Pistachio). Minä tein niin, myönnän sen auliisti. Suolakaramellijäätelö (4,90 €; nettisivujen mukaan 3,90 €?) oli kenties suurin syömäni jäätelöannos koskaan. Mutta ei se koko, vaan maku. Se oli hurmaavan herkullinen. 

Ravintolan interiööri on pelkistetty. Seinillä on ”hassunhauskoja” kuvia, jotka olisi voinut korvata jollakin muulla ratkaisulla. Palvelu oli ystävällistä, mutta hieman hapuilevaa. Vaikka asiakaskunta oli pääasiassa miesvaltaista, oli ilahduttavaa nähdä useita naisiakin kebabin ilojen äärellä.

Holy Døner edustaa toisenlaista kebabratkaisua kuin lähestulkoon kaikki muut alan toimijat. Lähin kilpailija lienee Döner Harju (arvostelu 1, arvostelu 2), joka ei kuitenkaan ole omassa maailmassani koskaan lunastanut suuria lupauksiaan, vaan olen aina ollut enemmän tai vähemmän pettynyt lopputulokseen. Siihen nähden Holy Døner on kertaluokkaa parempi. Mutta entä vertailu King Kebabiin? Tuote on erilainen, ja hyvä niin. Molemmille on paikkansa, mutta sydämenvalittunani jatkaa edelleen KK. Olisiko kanadöner muuttanut asian? Mene ja tiedä, mutta seuraavalla kerralla otan sen.

Ruoka 4/5

Kokemus 3/5

Hinta-laatu 4/5

Holy Døner

Uudenmaankatu 9, 00120 Helsinki

Bistro Koi

Bistro Koi aukesi Kurvin elämää sykkivään vilinään reilu vuosi sitten. Siitä lähtien minun on pitänyt käydä tsekkaamassa paikan antimet. Etätyöarki on kuitenkin tehnyt tepposensa, minkä vuoksi ehdin testata ravintolan lounaan vasta nyt seuraavan vuoden keväällä. Keskeiseen sijaintiin nähden Bistro Koi on saanut olla yllättävän hiljaa, sillä löysin siitä vain Hesarin varsin kehuvan arvion. 

Kassalla asioidessa selviää, että normimeiningillä mennään: lounasbuffettia on siis tarjolla. Kyllähän se passaa. Tarjolla on karkeasti jäsentäen kolmenlaista särvintä: salaatteja, sushia ja lämpimiä ruokia. Näistä olen maistanut erityisesti kahta jälkimmäistä. Sushit ovat toimivaa keskitasoa; ne eivät säväytä, mutta eivät myöskään petä. Itse käytän susheja näissä kinkereissä ”alkupaloina”. Lämpimät ruoat sen sijaan ovat skenen laadukkaammasta puoliskosta. Erityisesti friteerattu kana sekä possu-tonkatsu olivat hurmaavan herkullisia. Höyrytettyä sämpylääkin (bao bun) on tarjolla, mutta pidin sitä turhan kuivana. Olisi kenties pitänyt läträtä sooseilla. 

Kuten näissä aasialaishenkisissä buffeteissa usein, niin Bistro Koissakin tarjolla on jälkiruokaa: geneeristä kakkua sekä jäätelöä. Hyvin pärjää ilmankin. Kahviakin saa. 

Ravintolan miljöö ei jätä muistijälkiä. Ainoa asia, jonka käynneistäni muistan ympäristöön liittyen, on aasialainen musiikki. Hyvin pärjäisi ilmankin. Palvelu on totuttuun tyyliin hyvin vähäeleistä. Tilaus tehdään kassalla ja that’s it. Aika ajoin joku keittiöstä kiikuttaa nälkäisille lounastajille lisää syötävää buffettiin. Homma toimii. 

Bistro Koi ponnistaa aasialaisten lounasbuffettien kasvottomassa meressä keskitason yläpuolelle laadukkaan ja tavallisesta tarjonnasta ilahduttavasti poikkeavan lämpimien ruokien osastonsa avulla. Parempaa sushia sen sijaan saa melkeinpä kivenheiton etäisyydeltä (Oishi18). Ravintola on silti oikein hyvä lisäys Kurvin lounastarjontaan. 

Ruoka 4/5

Kokemus 3/5

Hinta-laatu 4/5

Bistro Koi

Hämeentie 58–60, 00500 Helsinki

Roux

Minun on pitänyt käydä Lahden ykkösravintolassa jo pitkään, mutta aina tie on vienyt muualle – itse asiassa lähinnä samaan ravintolaperheeseen kuuluviin Kokkaan ja Popotiin. Hääpäivän kunniaksi päädyimme vihdoin testaamaan vuonna 2016 Suomen parhaaksi valitun ravintolan. 

Aloitin illan klassisella viskisourilla (11,50 €). Luonteikas, mutta ei parhaimpia maistamiani. Keittiöntervehdyksen jälkeen saimme alkupaloina eteemme sesongin mukaisesti blinejä: minulle minitattariblinejä, siian-, lohen- ja muikunmätiä sekä kananmunaa, smetanaa ja punasipulia (19 €) ja vaimolle iso tattariblini kylmäsavuporotartarilla, piparjuurismetananalla ja pikkelöidyllä punasipulilla (18 €). Bliniannokset olivat laadukkaita ja tasapainoisia kokonaisuuksia edustaen genrensä tyylipuhtainta osaa. Blinejä ryydittämään otimme lasilliset alsacelaista laaturieslingiä (Duttenberg 13,45 € / 12 cl), mikä osoittautuikin oivalliseksi valinnaksi.

Väliruoiksi oli luontevaa valita ranskalaiset sipulikeitot Gruyére-juustolla ja rosmariini-spelttileivällä (6 €). Keitto oli yhtäältä maukkaan moniulotteinen, toisaalta sopivan kokoinen väliruoka. 

Pääruoaksi oli useampikin kiehtova vaihtoehto tarjolla, mutta lopulta otimme molemmat grillattua naudan sisäfileetä ja ylikypsää häränhäntää peruna-sienipaistoksen ja tryffelikastikkeen kera (39 €) Annos oli muhkean intensiivinen, täynnä makuja, mutta jäimme kaipaamaan jotain raikkaampaa ja tekstuuriltaan rapsakampaa lisäkettä. Tarjoilijan suosituksesta otimme kylkeen argentiinalaista malbecia (Luigi Bosca 12 € / 12 cl), joka oli minulle tuttu jo taannoiselta Mendozan reissulta. Viini oli särmikäs ja pariutui erinomaisesti sisäfileen kanssa. 

Vaikka vaimoni keräsi jo lukua tuhdin pääruoan jälkeen, ja itsekin horjahtelin, otimme illan kruunajaisiksi listan kevyimmän jälkiruoan: grilattua ananasta, kookosjäätelöä ja limemoussea (12,50 €). Tämän vuoksi Rouxin legendaarisin ja lähes koko olemassaolon listalla ollut suklaatrilogia jäi odottamaan kenties seuraavaa hääpäivää. Jälkiruokamme oli lupauksen mukaisesti raikas, mutta myös melkoisen yllätyksellinen makujen iloinen kimara. Halusin jälkiruoallenikin sopivan viinin, joka oli italialainen Moscato d’Asti (Ceretto 8,50 € / 6 cl). Viini oli raikas ja jälkiruoalle sopiva, mutta ei ihan omaan makupalettiin täydellisesti istuva. 

Rouxin palvelu oli ensiluokkaista, kuten tällaisessa paikassa odottaa sopii. Miljöö on klassisen pelkistetty, arvokkaan oloinen. Omaan silmääni myös varsin tylsä. Tilahan on entinen apteekki, jonka silmiä hivelevin yksityiskohta on tyylikäs vinoruutuinen laattalattia. 

Ruoka 5/5

Kokemus 5/5

Hinta-laatu 3/5

Roux

Rautatienkatu 7, 15100 Lahti

Deluxe Burger & Pizza

Edellisellä Myyrmäen (Myyrmannin) reissullani kävin syömässä Kung Food Pandassa todeten sen varsin oivalliseksi lounaspaikaksi. Tällä kertaa halusin kokea paljon palstatilaa saaneen Deluxe Burger & Pizzan. Ravintolahan on tunnettu karhuburgeristaan ja sen mustekalanmusteella värjätyistä sämpylöistään.

Kiinnostukseni kohdistui erityisesti burgeriin, mutta eipä pizzaa olisi lounasaikaan saanutkaan. Kiitin onneani, kun huomasin, että lounasburgerina oli tarjolla smash burger, jollaista – hävettää myöntää – en ole koskaan maistanut. Onneni loppui kuitenkin pian, kun sain kuulla, että burgeri oli myyty loppuun. Sain tyytyä tavanomaisempaan juustoburgeriin (11,30 €). Otin kylkeen parmesaaniranskalaiset (3,80 €) sekä jokerina mustavalkosipulista tehdyn majoneesin (3 €). Kahdessa ensin mainitussa taisi normilistahintaan verrattuna olla jokin lounasalennus. 

Annos oli hyvänkokoinen. Jos ei sillä lähde toimistokynäniskalta nälkä, niin ei sitten millään. Ja kyllähän se lähti, ranskalaisia jäi syömättäkin. Juustoburgeri oli hyvä, vaikka pekoni sen välissä oli turha. En ehkä myöskään laittaisi ketsuppia ja sinappia burgerin väliin. Pihvi oli oikein bueno ja juusto sen päälle herkulliseksi sulanut. En ole oikein koskaan välittänyt koururanskalaisista. Voiko muoto vaikuttaa makuun tai koostumukseen? Tarjoilija kuvasi mustavalkosipulimajoneesin makua anismaiseksi. Ehkä majoneesissa sitäkin oli, mutta kovin erikoista se ainakin oli. Kiva kokeilu, mutta ei jatkoon. 

Deluxe Burger & Pizzan miljöö päihittää peruskauppakeskusravintolan helposti, mutta asiakkaana istuessa kauppakeskuksen olemassaolo ei silti pääse unohtumaan. Palvelu sujui ensiluokkaisesti.

Ruoka 3/5

Kokemus 3/5

Hinta-laatu 3/5

Deluxe Burger & Pizza

Iskoskuja 3, 01600 Vantaa (Kauppakeskus Myyrmanni, 2. kerros)