Vaikka Supperin drinkkilista oli herkullisesti kasattu, tilasin ensihätään tutun ja turvallisen vermutin (68 kruunua). Alkupaloiksi päädyimme ottamaan pimientos de padronit chilillä ja merisuolalla (79 kr) sekä perunalastuja avocadodipin kera (50 kr). Molemmat olivat kaikessa minimalistisuudessaan oivallinen avaus illalle. Avaus jäi kuitenkin hätäiseksi. Kun olimme natustelleet alkuruokia vain hetken – ei lähellekään säädyllistä aikaa – tuotiin pöytään jo pääruoat. Tällaiseen kiireeseen en ole itse asiassa koskaan aiemmin törmännyt. Jo tilausten tekemisen kanssa meitä kiirehdittiin.
Olin tilannut ”Platos Grande” -osastolta ns. isoa jöötiä. Cerdo Asado (239 kr), suomeksi paahdettua possunkylkeä, tarjoiltiin chipotleglaseerauksella melonien kanssa. Bataattiranskalaiskori vieressä täydensi annosta. Muhkea annos vei kielen mennessään. Glaseerattu possu oli todella herkullista. Meloni raikasti possun ja ranskalaisten muodostamaa fyysistä parivaljakkoa. Annos oli simppeli, mutta samaan aikaan aika monivivahteinen. Ruokajuomaksi nautimme pullollisen argentiinalaista Masi Passo Doblea (495 kr), jossa oli normaalin Malbecin lisäksi myös tujaus rakasta ystävääni Corvinaa, joka luonnollisesti vei ajatukset hekumalliseen Italiaan. Viini muodosti luontevan matkakumppanin liharuoalle.
Supper sijaitsee kellaritiloissa ja miljöö oli muutenkin aika vinkeän kiva ja erilainen. Valaistusta ei tosin liiaksi ollut, vaan mentiin enemmänkin tunnelmalinjalla, mikä valitettavasti näkyi ruokakuvien heikkona laatuna. Supperin ruoka oli korkeatasoista, mutta tarjoilun hätäisyys vei terän sen onnistumiselta. Tarjoilija kyllä osasi asiansa, läppääkin heitettiin, mutta en anna anteeksi sitä, että pääruoat tuotiin pöytään pahasti etuajassa.
Ruoka |
Kokemus |
Hinta-laatu |
Supper
Tegnérgatan 37
Vasastan, Tukholma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti