sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Bacco

Bacco on helmikuun alussa Lönnrotinkadulle auennut italialaistulokas. Ravintolan nimi viittaa roomalaiseen viinin jumalaan, mikä entisestään nostaa odotuksia paikkaa kohtaan. Helsingissä ei muutenkaan liiaksi ole italialaisia ravintoloita, siis muita kuin pizzapaikkoja. Laadukasta pizzaa sen sijaan kaupungissa on tarjolla enemmän kuin koskaan aiemmin. Voidaankin ajatella, että Bacco on luontevaa jatkumoa pizzakiimalle, jota ovat saatelleet niin Via Tribunali, Capperi kuin Daddy Greens.

Baccon erikoisuus on pizzataikina. Pizzataikina valmistetaan kuuden jauhon seoksesta ja sitä nostatetaan 96 tuntia, jolloin hiivan käymisprosessi ehtii loppuun asti. Tällöin taikinasta tulee mahdollisimman helposti sulavaa (”highly digestible”). Ravintolassa on lisäksi pizzoihin vihkiytynyt Roomasta kotoisin oleva pizza master, mikä on aika kova veto.

Baccon ruokalista koostuu neljästä osiosta: juustoista ja leikkeleistä, joita saa erikokoisina annoksina, antipasto-henkisistä annoksista eli spuntineista, pizzoista sekä jälkiruoista. Mieli olisi tehnyt nautiskella pitkän kaavan mukaan, mutta kireähkö aikataulu ei antanut myöden. Kuulun siihen heimoon, joka uskoo, että ravintolan nimi ruoka-annoksessa on laadun tae. Tähän uskomukseeni vedoten otin alkudrinkiksi Nero di Bacco -nimisen juoman (13 €) sekä Bacco-pizzan (17,90 €).


Drinkkini, joka oli rakennettu mm. punaisesta vermutista, rommista ja sitruunamehusta, tuotiin ihastuttavasti pecorino-juustopalan kanssa. Tarjoilija kertoi, että juuston maistamisen jälkeen juoma nousee omiin sfääreihinsä. Kutakuinkin näin tapahtuikin. Hyvää oli ja oikein tyylipuhdas avaus.

Pizzani koostui mozzarellasta, sinihomejuustosta, herkkusienistä, parmankinkusta ja rucolasta. Vahvasta ja suolaisesta makumaailmasta erottui voimakkaimmin sinihomejuusto, mutta kokonaisuus oli siitä huolimatta varsin tasapainoinen ja maukkaan herkullinen. Herkkusienissä ja kinkussa ei ollut säästelty. Pizzan pohja oli esimerkillinen, sopivasti rapea ja pehmeä. Näinä roomalaisen ja napolilaisen pizzakoulukunnan rajakiistojen aikoina on miellyttävä nauttia pizzasta, joka ei erityisemmin kumarra mihinkään ilmansuuntaan, vaan menee puhtaasti laatu edellä. Baccon nimikkopizza ei tästä huolimatta nouse aivan Capperin ja Via Tribunalin pizzojen rinnalle kaupungin kärkipizzaksi.


Baccon miljöö on tyylikäs mm. tiiliseinän ja valaistuksen myötä. Värimaailma on harkitun elegantti. Mainittakoon yksityiskohtana, että tuolit olivat nekin tyylitajulla valittuja, mutta selkäni mielestäni niiden funktionaliteettiarvot olivat jääneet esteettisten arvojen polkemaksi. Tarjoilu sujui tehokkaasti monen tarjoilijan toimesta, sillä henkilöstökustannuksia ei ainakaan meidän käyntikerralla ollut liiaksi mietitty. Laskin nimittäin jossakin kohtaa, että näin kahdeksan työntekijää yhdellä silmäyksellä. Palvelu oli ylitsepursuavan ystävällistä – muistaakseni kolme eri tarjoilijaa kävi kysymässä meiltä pizzojen onnistuneisuudesta ja kaksi drinkkini oivallisuudesta.

Bacco jätti itsestään erittäin positiivisen kuvan, vaikka käyntimme oli verrattain hätäinen ja keskittyi pizzaan. Muu jäi odottamaan ensi kertaa, joka on ehdottomasti tulossa – sen verran herkulliselta nimittäin kuulostavat spuntinit, kuten mozzarellalla täytetyt riisipallot sekä punaviinirisotto fenkoli-tuoremakkaralla!

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Bacco
Lönnrotinkatu 18
00120 Helsinki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti