Kolmon3n

Kallion sydämessä Kolmannella Linjalla sijaitsee kortteliravintola Kolmon3n. Varsinkin lounasta koskevat kehut ovat kantautuneet Pitkänsillan yli korviini. Olin seuralaiseni kanssa liikkeellä klassisella Cityshoppari-diilillä, jolla irtoaa kaksi kolmen ruokalajin kauden menua yhden hinnalla (yhteensä siis kahdelta 46 €). Erilaiset diilit ovat muutenkin lähellä sydäntäni, varsinkin jos niiden avulla pääsee edullisemmin kiinni mielenkiintoisiin ja ajankohtaisiin ravintoloihin, kuten nyt tähän Kolmos33n.

Ravintolan keittiön ideologia kumartaa nykyaikaiseen suomalaiseen kotiruokaan, pohjoismaisiin raaka-aineisiin, lähituotteisiin ja ylipäänsä puhtaisiin makuihin. Kuulostaa siis hyvältä! Tuon sekä aiemmin kuulemani ja lukemani perusteella kuvittelin paikan tarjoavan enemmän juurikin sitä kotiruoan tyylistä ruokaa ja vähemmän ns. fine diningiä, mikäli jälkimmäinen ymmärretään kompleksisiksi, moninaisiksi, kauniiksi ja kenties toisinaan kikkailuun sortuviksi annoksiksi. Nimittäin juuri sellaista Kolmon3n tarjosi.

Saimme alkuun Ahvenanmaan nieriätartaria. Annos paljastui lopulta illan parhaimmaksi. Itse tartar oli suussa sulavaa, kun sen lisukkeina olleet osaset jäivät lähinnä kaunistamaan annosta. Pääruokana ollut possu vaihdettiin seuralaiseni osalta kasvisversioon, mikä näytti harmittavan tarjoilijaa. Seuralaiseni sai kuitenkin kasvisannoksena paneroitua Verneri-juustoa, lanttupyrettä ja tyrniä, kun taas minun eteeni tuotiin menun ”alkuperäinen annos” eli haudutettua porsaan lapaa, savuselleriä ja tummaa puolukkakastiketta. Seuralaiseni annos vaikutti jatkavan alkupalan oivaa linjaa, kun taas omalla kohdallani tuli pieni niiaus. Possu oli lautasella kahdella tavalla tehtynä, mikä on aina kiva juttu, mutta annos ei oikein toiminut kokonaisuutena. Kastike ei tukenut possun makumaailmaa parhaalla mahdollisella tavalla. Sama juttu päärynän kanssa. Otimme viinilasilliset sekä alku- että pääruoan kanssa. Molemmissa tapauksissa suositukset toimivat mainiosti.

Jälkiruokana oli Kolmos3n sekamelska eli kuten kuvasta näkyy, lautaselta löytyi suklaaganache mustikkamelban ja marjojen kanssa. Emme ole suklaajälkkärien suurimpia ystäviä, eikä annos kenties tämän vuoksi noussut muistettavien jälkiruokien hall of fameen. Mansikat olivat lisäksi harmillisesti sisältä jäässä.

Ravintolan sisustus on nykytyylin mukainen eli hyvin pelkistetty. Värimaailma nojasi keltaiseen, harmaaseen ja mustaan. Ruoka- ja juomavaihtoehtoja löytyi seinältä. Tila on pieni ja se tuntuu siltä, varsinkin jos paikka on täynnä. Iso peili tosin loi tilantuntua. Palvelusta jäi valitettavasti vähän tympeä fiilis. Pääruoan vaihto tuntui olevan iso juttu, johon ravintola vaivoin taipui ja kun ruokien maistumisesta kysyttiin kesken ruokailun, ei vastausta jääty odottamaan, vaan mentiin jo muualla. Miksi kysyä, jos ei kiinnosta?

Kaiken kaikkiaan Kolmon3n ansaitsee uuden mahdollisuuden. Ikävä kyllä lounas jää todennäköisesti jatkossakin testaamatta ravintolan sijainnin vuoksi, mutta seuraavalla iltakeikalla kokeilen kehuttua hampurilaista – se näytti naapuripöydässä herkulliselta!

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Kolmon3n
Kolmas Linja 11
00530 Helsinki
http://www.kolmon3n.com/fi/