Tornin brunssi

Tornilla on historiaa vaikka muille jakaa. Nykyään kun ravintoloiden elinkaari on kovin lyhyttä sorttia, on hienoa ajatella, että olemassa on myös paikkoja, joissa ravintolatoimintaa on harrastettu yli 80 vuotta.

Tornissa on tullut käytyä eri yhteyksissä useasti: aamiaisella, illallisella sekä American Barissa nauttimassa kenties kaupungin parhaista drinkeistä (Tea-time Punch on edelleen kaikkien aikojen suosikkidrinkkejäni). Aamiainen oli kakofoninen ja ei-niin-miellyttävä kokemus, mutta milloin ne nyt hotelleissa ylipäätään muuta olisivatkaan? Illallinen oli sen sijaan mainio ja samoin drinkit ovat aina olleet laadukkaita. Nyt kohteenamme oli ravintolan uutuus, syyskuun alussa startattu lauantaibrunssi (22 €).

Puolenpäivän jälkeen meininki ravintolassa oli rauhallista. Alle puolessa pöydistä oli asiakkaita. Jonoa ei juuri tarjoiluastioilla ollut ja ne olivat koko käynnin ajan siistissä kunnossa – toisin kuin monessa muussa vastaavassa paikassa.

Istuttuamme alas valitsimme listalta kolme pöytään tuotavaa pikkuannosta. Yllätykseksemme ja kenties hieman tylsästikin valitsimme vaimoni kanssa tismalleen samat annokset: ylikypsää karitsaa ja punasipulia, katkarapuja skagen sekä feta-pinaattipiirakkaa. Salamit, lohet yms. jäivät näin ollen keittiöön. Tilauksen jälkeen sitten katsomaan, mitä buffetista löytyy. Esillä ei ollut klassista ruotsinlaivan mättöbuffet-meininkiä, vaan ruokaisampaa tarjontaa edustivat muutama tarkkaan harkittu ja laadukas salaatti sekä Konditoria Briossin lämpimäisen tuoreet leivät asiaankuuluvine päällysteineen. Couscous-kukkakaali-porkkanasalaatti sekä itse tehty perunasalaatti kilpailivat rinta rinnan parhaan lisukkeen pääpalkinnon voittamisesta. Yleensä perunasalaatti kapristen kera on varma valinta, kuten nytkin, joten yllätysmomentin turvin nostan mainion couscous-salaatin voittajaksi. Tilatut pikkuannoksetkin olivat yksinkertaisesti erinomaisia, eikä niistä löytynyt moitteen sijaa.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen oli hyvä vähän jäähdytellä ja katsella kunnolla ympärilleen. Seinille on nostettu suomalaista (nyky?)taidetta, joka ei välttämättä omaa silmää oikein miellyttänyt.

Seuraava kierros oli ns. välikierros, jonka tarkoitus oli saatella brunssia kohti makeaa päätöstä. Tämä kierros sisälsi visiitin puurobaariin. Myönnän, että oma suhteeni puuroon sai todennäköisesti elinikäisen trauman inttiaikana, kun talvisessa metsässä ”sai” aamukuudelta syödä mautonta puuroa pakista ilman mitään hömpötyksiä, kuten hilloa. Sen jälkeen olen koskenut puuroon vain satunnaisesti ja hiukan epäröiden. Mutta nyt saatettiin kääntää elämässäni uusi lehti! Maistoin nimittäin ensin vain hiukan ja sen jälkeen vielä isomman satsin nykypäivän trendiherkkua tuorepuuroa. Otin kylkeen itse tehtyä mansikkahilloa, mutta ilmankin olisi pärjätty. Olin toki tietoinen, että puuro on tehnyt comebackia kansalaisten lautasille jo hyvän tovin ja että tuorepuuroja on myyty ties mistä liikuteltavista kärryistä kaupungilla, mutta kuten edellä kerroin, olen ummistanut silmäni tältä kehitykseltä. Nyt olin kuitenkin aivan myyty! Tein puurosta seuraavat kolme huomiota: 1) siinä oli hedelmiä, 2) se oli kylmää, 3) se oli tajuttoman hyvää.

Viimeinen ruoanhakukierros käsittikin sitten jälkiruoan. Tummapaahtoisen kahvin (kannu tuotiin pöytään, mistä aina iso plussa!) kera oli nautinnollista mutustella ja makustella suklaakakkua, kahta erilaista tartalettia marjoilla sekä macaronseja.

Tällä kertaa väliin jäivät hedelmät, juustot, jogurtti lisukkeilla sekä puurobaarin normipuuro ja lapsille tarkoitettu(?!) murobaari. Kaikkea ei vain jaksa eikä välttämättä kannata syödä.

Brunssivisiitti Torniin oli kaikin puolin erinomainen. Ruoka ja tarjoilu toimivat ensiluokkaisesti. Käykäähän tekin hakemassa täydellinen aloitus lauantaipäivään!

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Ravintola Torni
Kalevankatu 5
00100 Helsinki
www.ravintolatorni.fi