sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Säm Asian Bar & Kitchen

Mitä saadaan, kun laitetaan kattilaan korealainen, japanilainen ja thaimaalainen keittiö, lisätään mukaan litra tamperelaista keittiötä, kiehautetaan kolme minuuttia, maustetaan kattilassa oleva fuusioruoka Hans Välimäellä ja laitetaan lopuksi tuotoksen päälle hyppysellinen Restamaxia? No, tietysti Espalle puolitoista kuukautta sitten auennut Säm. Sanana Säm muuten viittaa korealaiseen ruokaan ssämiin, jossa varsinainen raaka-aine on kääritty salaatinlehteen. Leikkisää.

Sämin tiloissa toimi pitkään saapasmaan keittiöön nojannut Vespa, jossa vuosien vieriessä tuli käytyä niin lounas- kuin illallisaikaan useampaan otteeseen. Nyt oli kuitenkin korkea aika korkata Säm alkavan viikonlopun kunniaksi. Sen ruokalista on hallittavissa. Sieltä löytyy paria salaattia, buneja, sushia, nuudeliannoksia ja vähän pienempiä ruokia jälkkäreitä unohtamatta. Lähdimme työstämään tilausta, johon lopulta valikoitui possu- ja sienibunit (á 12 €), tuliset lohimakit (13 €), kanansiivet (7 €) ja som tam -papaijasalaatti (11 €). Viiniäkin olisin sinänsä voinut tilata, mutta käämi paloi viinilistaa silmäillessä. Yksi suosikkiviineistäni, ja erityisesti aasialaisiin makuihin mainiosti soveltuva, Kungfu Girl Riesling maksoi 13 euroa lasi, kun se monopolistamme lohkeaa reilun 15 euron hintaan – siis koko pullo. Hansin heikko kohta onkin kautta historian ollut juomien katehinnoittelu, eikä meininki sen suhteen ole muuksi muuttunut. Vesi maksoi Sämissäkin sen normaalin euron per juoja. Niin, jätin siis viinini juomatta. Sinänsä vähän huvittaa tuo viinihinnoittelu, sillä Säm sanoo olevansa ”enemmän baari kuin ravintola”.



Entä se ruoka sitten? Se oli kyllä maistuvaa, ei siinä mitään. Possubunit olivat veikeitä ja maultaan onnistuneita kokonaisuuksia. Misolla glaseerattu possunkylki potki chilin kanssa hienosti. Niitä oli suhteellisen helppo syödä käsin ilman sotkua, kun taas seuralaisen sienibuneja ei niinkään. Hoisinissa wokatut sienet kuitenkin olivat herkullisia seesamiöljyn kera. Kanansiivet, toisella kotimaisella chicken wingsit, tarjoiltiin vietnamilaistyylisesti tahmeiksi marinoituina. Meininki oli sotkuista, kuten asiaan kuuluu. Maku oli pari pykälää parempi kuin Hoshitossa eli ihan jees. Sushien makumaailmaa sen sijaan hallitsi liika tulisuus. Vähän sama vika oli papaijasalaatissa, joka muuten oli raikas ja kivan erilainen.




Sämin ilme on freesi ja vihreä. Viherseinä hallitsee peräseinää. Värimaailmaa manipuloivat sovussa vihreä, musta ja puu. Espan ihmisvilinää on miellyttävä katsoa, mikäli sattuu saamaan ikkunapöydän. Me emme olleet niin onnekkaita. Palvelu Sämissä oli luontevan rempseää. Jossain vaiheessa (ehkä jo tämän kirjoituksen ilmestyessä) myös yläkerran Masu aukeaa ruokailijoille. Sen on tarkoitus olla tunnelmaltaan alakertaa ravintolamaisempi.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Säm Asian Bar & Kitchen
Eteläesplanadi 22
00130 Helsinki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti