Alkusanat

Olen aina tykännyt syödä. Se on kivaa puuhaa. Kun ryhdyn miettimään seuraavan viikonlopun ohjelmaa, mietin ensimmäiseksi, mihin ravintolaan voisi mennä syömään. Sen ympärille sitten keksitään muu ohjelma – jos keksitään. Matkoillakin päähuomioni vievät ravintolat, paikallinen ruoka ja viinit. Ihmisen on hyvä olla jossakin laadukkaan ruoan ja miellyttävän viinin muodostamassa tilassa.

 

En kuitenkaan ole mikään tekijä. Vaimoni tekee meillä ruoat, minä valitsen viinin, avaan sen ja kaadan laseihin. En silti ole kuollut nälkään, vaikka aina ei olekaan äiti tai vaimo huolehtimassa. Bravuurini on klassinen shittisetti, johon laitan kaapeista kaikkea ”hyvää” eli mitä sieltä nyt kulloinkin sattuu löytymään.

Suosikkikeittiötä minulla ei oikein ole. Suosikkiruokani on tosin kaikessa monipuolisuudessaan pizza. Se on harvoin pahaa, lähes aina syötävää ja usein todella maukasta. Minulla ei ole minkäänlaisia ruokarajoitteita ja haluan rohkeasti maistaa erikoisempiakin makuja. Tässä mielessä erikoisin syömäni annos oli Hangzhoussa Kiinassa maistamani skorpionikeitto. Pienet skorpionit lilluivat liemessä. Yritin kysyä, että miten ne tulisi syödä vai ovatko ne vain tuomassa makua annokseen, mutta sain osakseni vain naurua, keittiöstä saapuneita kokkeja myöten. Söin vain liemen. Käärmeenliha puolestaan oli hyvin sitkeää. Härän penis ja pallit ovat sittemmin maistuneet paremmin.

Ryhdyin kirjoittamaan eat.fi-sivustolle ravintola-arvosteluja keväällä 2012 nimimerkillä Paksoi. Vajaassa kolmessa ja puolessa vuodessa takana on rapiat 200 arvostelua. Kirjoittanut olen niitä enemmänkin, mutta palvelusta on poistunut lukuisia ravintoloita, lähinnä ns. luonnollisen poistuman kautta. Toisaalta kaikki ravintolat eivät siellä edes ole. En ole mikään bloggaaja enkä blogeja oikein ole koskaan lukenut. Silti päätin ottaa nyt hapuilevat ensiaskeleeni alalla. Jotenkin olen aistinut, että eat.fi-sivuston merkitys on vähentynyt vuosien saatossa. Totuus lienee myös se, että pääosa – erityisesti siis rekisteröitymättömien kirjoittajien – arvosteluista on… no, suoraan sanoen melkoista sontaa.

Ammatiltani en ole kokki enkä tosiaan myöskään harrastelijasellainen. Se näkyy hyvässä ja pahassa. Pahassa siinä mielessä, että en osaa arvostella ruokaa erityisen syvällisesti. Toki tiedän mikä on herkullista ja toimivaa ja mikä ei! Hyvässä siinä mielessä, että edustan tavallista kuluttajaa ja koen, että minulla on näkemystä ravintolakäynnin arvioimiseksi kokonaisuutena. Lisäksi yksinkertaisesti pidän kirjoittamisesta. Näillä sanoilla tervetuloa ja ei muuta kuin syömään!