Cafe Bastvik

Emme ehkä olisi koskaan kuulleet Cafe Bastvikistä, ellei ystävämme olisi siitä maininnut. Hän on käynyt joitain kertoja pianonsoittokeikalla ko. paikassa. Tarina ei kerro, onko kyse ollut juuri brunssiväen ilostuttamisesta vai jostakin muusta, mutta mikäpäs siinä olisi ollut: elävän musiikin kuuntelu brunssin lomassa viihtyisässä maalaistalossa olisi ollut upeaa!

Cafe Bastvik ei ole tyypillinen ravintola. Ensinnäkin se sijaitsee Saunalahdessa meren rannalla viehättävässä maalaismiljöössä ja pihapiiristä löytyy jopa lampaitakin. Toisaalta lähikerrostalotkaan eivät ole kaukana. Toisekseen, kuten jo sanoin, on itse talo tällaiselle urbaanille tallustelijalle aikamoinen mummola ja siinä mielessä myös aikamatka menneeseen. Kolmanneksi – kuten ravintola itse asian ilmaisee – on se auki ”harvoin, mutta säännöllisesti”. Tämä tarkoittaa, että Cafe Bastvik on auki jokaisen kuukauden ensimmäisen kokonaisen viikonlopun. Porukkaa oli talon täydeltä, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa joitakin kymmeniä ihmisiä.

Mitään etukäteen silmäiltävää ruokalistaa ei netissä ole tarjolla. No, tällainen turhanpäiväinen
nettihömpötys ei kenties kuulukaan tämän ravintolan pirtaan. Täytyy vain luottaa siihen, että 25 euron brunssihinnalla saa vastinetta rahoilleen. Käyttäisin tosiaan tarjoiluista nimitystä brunssi aamiaisen sijaan, vaikka ravintola itse puhuu jälkimmäisestä, koska tarjolla on aamiaisvärkkien ohella runsaasti myös brunssimaisempia ruokia.

Mitä sitten on tarjolla? Muutamaa laadukasta kotitekoista leipää, paria salaattia, paahtopaistia,
juustopinaattimunakasta, lohta, juustoja, hedelmiä, jogurttia lukuisine lisukkeineen ja puuroa. Jäiköhän joku mainitsematta? Parasta oli ehdottomasti juustopinaattimunakas, joka loppui tarjoilupöytään saavuttuaan alta aikayksilön. Sitä kuului kehuttavan naapuripöytiä myöten. Lisäksi kotitekoiset leivät, paahtopaisti ja punainen pesto loivat herkullisen kokonaisuuden. Kun olin toteuttanut voittavaa kahden lautasen taktiikkaa (tiedättehän: ensimmäiseen vähän jokaista sorttia, jälkimmäiseen vain parasta), pystyin hyvillä mielin siirtymään jälkiruokapöydän antimien ja kahvin kimppuun. Jälkiruokapöytä tarjosi puolukkapiirakkaa, suklaakakkua ja jonkinlaista hedelmä-pähkinäkakkua. Päälle sai vielä valuttaa vaniljakastiketta ja mansikkamelbaa sekä viereen asetella keon kermavaahtoa. Oli oikein herkullista.

Hyvän ruoan kera kelpasi fiilistellä rauhallista sunnuntain alkuiltapäivää ja vanhan talon tuomaa
maalaiskartanoromantiikkaa. Jos jotain negatiivista haluaa etsiä, niin täytyy sanoa, että tietty ahtaus
tarjoilupöytien ympärillä oli ehkä sellainen. Kun tilaa on vähän, sitä ei tosiaan ole paljoa. No, tasapainolla ja hymyllä selvittiin! Toinen asia, oli se sitten positiivinen (tuoreus) tai negatiivinen (odottelu), koski tarjolla olevien ruokien loppumista. Silloin huomasi, että paikka ei ole ketjuohjattu eikä jokaista palvelukokonaisuuden osasta ole viilattu tehokkaimpaan muotoonsa. Kun ruoka loppui, sitä ei välttämättä tullut heti lisää, tai sitä ei tullut laisinkaan lisää. Näin kävi esim. paahtopaistille, joka myöhemmin korvattiin parmankinkulla. Kun kahvia pienen odottelun jälkeen tuotiin lisää, ryntäsi – sivistyneesti tietysti – sen kimppuun noin kymmenen hengen lauma ja äkkiä pannu oli taas tyhjä.

Cafe Bastvik ei huutele oman olemassaolonsa perään eikä tee itsestään numeroa. Ruoan ja miljöön
puolesta se ehdottomasti voisi näin tehdä. Toisaalta väkeä riittää ilman mainostamistakin. Käykäähän itse kokeilemassa, ravintola on erillisen matkansa arvoinen. Seuraavan kerran ovet ovat auki 3. - 4.10.2015.



Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu




Cafe Bastvik
Vanha Saunalahdentie 20
02330 Espoo
http://www.bastvik.fi/ 

EDIT 25.8.2017:  Tuoreemman arvostelun Cafe Bastvikistä löydät täältä.