tiistai 15. syyskuuta 2015

Haikaranpesä

Haukilahden vesitornissa sijaitsevaan ravintola Haikaranpesään on pitänyt mennä siitä lähtien, kun espoolaistuin vuoden 2011 lopussa. Loskassa tehdystä lupauksesta huolimatta kesti vajaat neljä vuotta ennen kuin pääsin yläilmoihin nauttimaan sekä maisemista että ruoista. Kerran kyllä kävin lenkillä ihmettelemässä vesitornin avaruudellista mahtavuutta sen juurella, mutta sitä ei kai lasketa.

Haikaranpesän kärkituote taitaa olla merellinen lounasbuffet. Se on tarjolla viikon jokaisena päivänä. Tämä tarkoittaa, että myös viikonloppuina voi mennä nautiskelemaan siitä eli työpaikan sijaintia ei voi käyttää tekosyynä.

Kun hissillä on päästy 76 metrin korkeuteen eli leikkisästi ”kakkoskerrokseen” ja varattuun pöytään on ohjattu, niin nähdäkseni luontevinta on aloittaa huurrepöydän kalaherkuista. Tarjolla on monenlaista ja -näköistä kalaa. Tässä niitä lienee turha edes muistella tai luetella. Kun koottu kalalautanen on nautittu, voi siirtyä lihallisten alkupalojen luo. Ne kalpenevat vain hitusen kalanaapureilleen. Sekä kalojen että lihojen kylkeen voi ottaa salaatteja, juureksia ja muita vastaavia lisukkeita – ei kuitenkaan lautasmallin mukaisesti, ettei mene arvokkaat kalat ja lihat hukkaan!

Kuten aina runsaiden alkupalapöytien hallitsemissa ravintoloissa, on pääruoan rooli jäädä alkupalojen varjoon. Niin kävi nytkin. Käytännössä perinteen ja hyvien tapojen vuoksi maistoin myös pääruokia. Niistäkin löytyi tarjontaa niin kalan kuin lihan ystäville, eivätkä ne missään määrin olleet huonoja – ehkä vain hieman tylsiä verrattuna alkupaloihin.

Pääruoan väliin jättäminen voi olla myös taktinen veto. Nimittäin: on suuri synti jättää upean näköinen jälkiruokapöytä väliin tai vajavaiselle huomiolle. Tarjolla on juustoja, jäätelöä ja erityisesti laaja valikoima kakkuja. Kokosin lounaani neljännen ja samalla viimeisen lautasen leipäjuustosta ja lakkahillosta sekä parista kakusta. Kahvia kuppiin. Annos oli hieno päätös herkulliselle lounaalle.

Valitettavasti kuvat jäivät tällä kertaa kokonaan väliin, koska kyse oli ns. bisneslounaasta. Paikka tuntuikin olevan täynnä bisnesväkeä. Taisinpa kuulla jonkun irvileuan sanovan ulkomaiselle asiakkaalleen, että he eivät ikinä ehdi heti vastaamaan sähköposteihin, koska käyvät joka päivä Haikaranpesässä syömässä!

Maisemat olivat luonnollisesti upeat aurinkoisena syyskuun päivänä. Tarjoilu sujui huomaamattoman miellyttävästi. Buffetin 48 euron hintaa voi itsessään pitää melko kovana, mutta toisaalta näkisin, että maisemien, kokemuksen sekä alkupalojen ja jälkiruokien runsauden ja laadun vuoksi sijoitetun pääoman tuotto jää positiiviseksi.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Ravintola Haikaranpesä
Haukilahden vesitorni
Hauenkallio 3
02170 Espoo
http://www.ravintolahaikaranpesa.fi/

1 kommentti:

  1. Totta kyllä toi, että alkupalat on useassa paikassa SE juttu. Samoin esimerkiksi Sandrossa. Täytyy kyl myöntää, että tommosen kalliimman bisneslounaan syö mielummin pöytään kannettuna, jolloin saa usein parempaa laatua eikä niissäkään kuitenkaan nälkäiseksi jää. Esimerkiksi toi sun kirjotus Brondasta osoittaa, että sieltä saa pöytään kannettuna paremman näköistä safkaa halvemmalla.

    VastaaPoista