Maaliskuun alussa Etelärannasta pamahti. Ja huhtikuun alussa uudestaan. Ensiksi Henri Alén ja Tommi Tuominen avasivat entisen Sundmans Krogin tiluksille slaavilais-kaukaasialaisesta keittiöstä ponnistavan ja venäläiseen mielenmaisemaan nojaavan Bystron ja melkein heti perään suomalaisen uuden aallon fine dining -ravintolan Finnjävelin edesmenneen Haviksen tilalle.
Venäläinen ruoka ja etenkin juomat ovat jääneet parilta Pietarin matkalta mieleen, joten uutuuteen oli pakko tutustua hetimmiten. Tuntuu, että venäläiset ravintolat ovat jääneet hieman paitsioon Helsingissä. Saslik on varmaankin legendaarisin, mutta siellä ei ole tullut käytyä karhua nauttimassa. Bellevue on testattu useita vuosia sitten, sittemmin myös selvästi edukkaammat Pelmenit ja Blinit.
Bystro Blinilässä kiinnostivat erityisesti ikuisen rakkautemme kohde: blinit. Toki mahdollisuuksia ja tilaisuuksia annetaan tarvittaessa myös muille herkuille, tutuille ja tuntemattomille. Olin myös jostakin lukenut paikan tarjoamasta ukrainalaisesta kuohuviinistä, joka suussani vääntyi muotoon: venäläinen samppanja. Siitä tulikin mieleeni ne helteiset hetket Pietarin Mihailovin puistossa, jossa poksauteltiin silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni kanssa edellä mainittua herkkua – lämpimänä tietysti!
Parin viikon päästä löysimme yllätykseksemme itsemme jälleen Blinilästä, tällä kertaa perjantai-iltana. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä kotona ruokaa, mutta se muuttui nopeasti lennosta ravintolakäynnin suunnitteluun, kun ei vain jaksanut käydä kaupassa, tehdä ruokaa, odotella… Kyllä te tiedätte. Tämän takia ravintolat ovat olemassa!
Tällä kertaa kohteenamme olivat blinit, nuo venäläisen keittiön kulmaraudat. Ruokalistalta erottuivat selkeästi muita annoksia kirkkaammin ns. all you can eat -vaihtoehdot. Niinpä valitsin annoksen, johon kuului blinejä niin paljon kuin mies jaksaa syödä, höysteenä 40 g kirjolohenmätiä, lohi- ja siikatartaria, sienisalaattia, suolakurkkua, punasipulia ja smetanaa (30 €). Vaimoni otti muuten saman setin, mutta niin, että blinien kanssa tuli 40 g annokset siian- ja muikunmätiä, punasipulia ja smetanaa (33 €). Ruokajuomaksi valitsimme edellä mainittua ukrainalaista Odessa-kuoharia, jota maistoimme jo baaritiskillä pöydän vapautumista odotellessamme. Makeudessaan se sopikin hyvin rasvaisten blinien petikaveriksi. Hinta oli neljänkympin luokkaa, mutta eksakti summa hävisi illan aikana käyttömuististani, vaikka vodkiin ei tällä reissulla koskettukaan.
Blinit olivat esimerkillisiä, kuinkas muuten. Ne olivat juuri sopivan rapsakoita eivätkä lainkaan taikinaisia. Rasvaisuuden astekin hipoi täydellisyyden likiarvoa. Parasta niissä kuitenkin oli se, että niitä sai syödä niin monta kuin jaksoi. Täytteet kruunasivat upean kokonaisuuden. Spasíba!
Molemmista ravintolakäynneistä jäi mahtava fiilis, eritoten illalliskokemus nosti kivasti arjen yläpuolelle. Modernille ja tyylikkäälle venäläistyyliselle ravintolalle luulisi löytyvän tilausta Helsingissä.
Ruoka |
Kokemus |
Hinta-laatu |
Blinilä Bystro
Eteläranta 16
00130 Helsinki
www.bystro.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti