Moon

Kehitys on kehittynyt niistä ajoista, kun viimeksi olen käynyt Tallinnan Moonissa; niin itse ravintolan, ravintoloiden yleisesti kuin kaupunginkin suhteen. Moon on muuttanut Telliskiven alueelle ja ottanut massaakin lisää. Tilaa on tullut melkoisesti lisää, asiakaspaikkoja on 170. Kodinomaisuus on poissa, mutta tilalle on tullut avaruutta kiviseinineen ja taiteellista tyylikkyyttä. En pannut muutosta pahakseni, vaikka puolisoni hieman haikailikin vanhan perään. 

Käynti uudistetussa Moonissa oli Tallinnan viikonloppureissumme kulinaristinen kohokohta. Otimme alkuun paikallista leipää levitteellä (4 €). Söin yhden palan kuminan ja korianterin siemenillä ryyditettyä leipää ihan vain nälkääni, mutta en erityisemmin pitänyt siitä tai yrttilevitteestä. Sori siitä. 

Varsinaisiksi alkupaloiksi jaoimme burratan marinoiduilla vihanneksilla (13 €), tartarin adzika-aiolilla, maa-artisokkasipseillä ja briossilla (15 €) sekä suolakurkkuja (5 €) ja marinoituja luumutomaatteja (5 €).  

En muista, että burrata olisi koskaan pettänyt, eikä se tehnyt niin tälläkään kertaa. Tartarissa sivuroolin esittäjät nousivat suotta päärooliin, eikä kokonaisuus ollut paras mahdollinen. Tartaria on tullut syötyä niin paljon, että pystyn hyvin erottamaan onnistuneen kokonaisuuden hieman heikommasta esityksestä. Suolakurkut toimivat, kuten ne tuppaavat tekemään. Tomaatit olivat täynnä makua. Rakastan tomaattia. 

Pääruoaksi valitsin poliittisesti herkän Kiovan kanan (19 €). Annoksessa oli lisäksi perunamuusia sekä kyssäkaali-granaattiomenasalaattia. Otin annoksen vaikken erityisemmin pidä kyssäkaalista, saati sitten granaattiomenasta. Paneroitu kana yrttivoilla oli takuuvarma, muttei taivaita avaava kokemus.

Jälkiruoat nautimme lähistöllä sijaitsevassa frozen yogurt-paikassa. 

Ruoka 4/5

Kokemus 5/5

Hinta-laatu 4/5

Moon 

Telliskivi 60/4 (G building), Tallinna, Viro

Kohvik Moon

Moon on useamman vuoden ajan ollut vakiojäsen niissä keskusteluissa, joissa rankataan Tallinnan kiinnostavimpia ja parhaita ravintoloita ja mietitään, missä käydä syömässä, kun tehdään visiittiä etelään. Itsellä tämä kerta taisi olla kaiken kaikkiaan jo kolmas, kun Moonissa olen käynyt. Ilmeisimmän syyn (=hyvä ruoka) lisäksi myös Kalamajan trendikkäässä kaupunginosassa on sitä jotain. Se on lyhyen kävelymatkan päässä satamasta, sieltä löytyy toinen toistaan kiehtovampia ravintoloita, viini- ja olutkauppoja sekä muita pikkuputiikkeja. Viimeisimmällä reissulla muuten kävelimme satamasta Mooniin, minkä jälkeen talsimme Lentosataman merimuseoon. Vinkkinä mainittakoon, että siellä on todella mielenkiintoinen tammikuuhun 2018 saakka auki oleva meripelastustyöstä kertova Mayday-näyttely. 

Palataanpa asiaan. Moon (suomeksi unikko) on moderni venäläistyylinen ravintola. Sen sisarravintola Kolm Sibulat on yksi ehdottomista suosikeistani Tallinnan ravintolatarjonnassa. Otimme alkuun molemmille pirozhkit eli täytetyt pikkupiirakat (2 € kpl). Piirakassani täytteenä oli kanaa ja perunaa. Muutaman suupalan piirakka oli miellyttävä aloitus. Seuraavaksi pöytään tuotiinkin käsintehtyjä siperialaistyylisiä dumplingsejä, joiden täytteenä oli lihaa ja sieniä (10 €). Annos oli kesän parhaimpia! Laadukkaat dumplingsit yhdistettynä huumaavaan keitinliemeen ja isoon kulhoon smetanaa loivat lähes orgastisen makukokemuksen. Onneksi annos oli verrattain iso, jotta siitä ehti nauttia oikein ajan kanssa. Napakymppi!

Mutta kuten aika ajoin käy, on pudotus ylhäältä karu, kun ote lipeää. Olin ottanut alkupalalistan puolelta pääruoaksi vasikkatartarin (12 €). Tartar on nykyajan lellikki, jollainen jokaisella itseään kunnioittavalla ravintolalla pitää listallaan olla. Tämän vuoksi on lähdetty vaarallisille vesille, kun ravintolat yrittävät epätoivoisilla irtiotoillaan tehdä pesäeroa toisiinsa. Samalla kuitenkin irtaudutaan tartarin alkuperäisestä herkän tasapainoisesta kokonaisuudesta ja koostumuksesta harmillisen kauas. Moonin tartar kuulosti listalla hekumalliselta sisältäen mm. ankanmaksaa ja tryffelimajoneesia. Lopputulos oli kuitenkin yhtäältä liian tulinen ja toisaalta pääraaka-aineen osalta liian hajuton ja mauton. Annos oli rohkea kokeilu, mutta lento jäi pahasti vajavaiseksi. Liika oli liikaa, mutta toisaalta annos itsessään varsin pieni.

Kovasti pettyneitä makunystyröitä piti ehdottomasti hyvitellä jälkiruoalla. Niinpä otin vielä pavlovan, passionvaahdolla, mansikkajäätelöllä ja mansikoilla (6 €). Ihastuttava ja raikas annos palautti jälleen hyvän fiiliksen.

Moonin sisustus on miellyttävän rauhoittava, tyylikkään hillitty. Sisäpihan terassia en valitettavasti vieläkään ole testannut, mutta sitä uskaltanee suositella kesäaikaan. Ravintolaa vastapäätä sijaitseva hylätty ja ränsistynyt talo herättää samaan aikaan ihmettelyä ja hymähtelyä. Palvelu Moonissa on ollut aina asiallisen formaalia, muttei erityisen rentoa.

Moonissa on tullut nautittua sen verran hyvälaatuisesta ruoasta vuosien varrella, joten en anna yhden ohilaukausannoksen häiritä muutoin särmän laadukasta kokonaisuutta. Moon on Tallinnan modernin ravintola-aallon ensimmäisiä ravintoloita ja samalla edelleen yksi laadukkaimmista ravintoloista. 

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Kohvik Moon
Vorgu 3
10415 Tallinna

BLINIt

Venäläinen pikaruoka on tullut tutuksi parilta Pietarin reissulta. Teremok (venäjäksi tietysti Теремок) on näillä matkoilla todettu maistuvaksi, nopeaksi, helpoksi ja edulliseksi pikaruokapaikaksi. Venäläistä pikaruokaa saa Helsingistä hakemalla hakea, mikä on toisaalta ihme, kun huomioidaan venäjänkielisten osuus pääkaupunkiseudulla. Alppilassa Sturenkadulla sijaitseva BLINIt on tämän segmentin sanansaattaja ja ikääkin ravintolalla on jo viitisen vuotta. Tänä aikana on ehditty laajentua myös Vantaan Koivukylään.

On tunnettu tosiasia, että venäläiset blinit ovat erilaisia kuin Suomessa tarjottavat. Itärajan takana ne ovat ikään kuin suomalaisia lettuja, ohuita ja isoja. Suomessa blinit ovat paksumpia, tuhdimpia ja pinta-alaltaan pienempiä.



Jaoimme alkupalaksi 20 kpl paistettuja pelmeneitä peruna-sienitäytteellä (8,90 €). Halusimme nimenomaan maistaa pelmeneitä paistettuna eikä keitettynä, sillä jälkimmäiset ovat tulleet tutuiksi mm. Blinilä Bystron käynniltä. Paistettuna ne olivatkin selvästi erilaisia. Täytyy kuitenkin rehellisyyden nimissä sanoa, että jatkossa otamme pelmenimme keitettyinä – sillä tavalla ne ovat herkullisempia. Pääruoaksi vaimoni kallistui klassikon kannalle eli bliniin mädillä, smetanalla ja punasipulilla (8,90 €), kun taas itse päädyin hieman rohkeampaan kokeiluun: blini perunamuusilla, paistetuilla herkkusienillä ja smetanalla (6,90 €). Blinit toivat mieleen Teremokin vastaavat. Maussakaan ei ollut moitteen sijaa. Sen kuitenkin panimme merkille, että hinnat on vuosien saatossa nousseet inflaatiota nopeammin, minkä kyllä ymmärtää – eiväthän ne vieläkään liian korkeat ole. ”Illallinen” kahdelle alle 25 euron on hyvä diili, vaikka tällä kertaa pitäydyimmekin vesilinjalla. Blinejä saa muuten makeammillakin täytteillä, joten ne sopivat mainiosti myös jälkiruoiksi.

BLINIt on saanut vahvan aseman pääkaupunkiseudun venäläisessä pikaruokakentässä. Palvelu on etäistä, mutta sujuvaa. Ravintolan miljöö on pikaruokamainen ja kolkko. Pöytiä ei montaa ole. Ideana onkin tilata, syödä ja jatkaa matkaa – tai tilata Foodoralla! Kaupungissa on sitten muita ravintoloita pidemmän illanvieton harrastamiseen.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

BLINIt
Sturenkatu 9
00510 Helsinki
http://www.blinit.fi/

Blinilä Bystro

Zdrástvuite!

Maaliskuun alussa Etelärannasta pamahti. Ja huhtikuun alussa uudestaan. Ensiksi Henri Alén ja Tommi Tuominen avasivat entisen Sundmans Krogin tiluksille slaavilais-kaukaasialaisesta keittiöstä ponnistavan ja venäläiseen mielenmaisemaan nojaavan Bystron ja melkein heti perään suomalaisen uuden aallon fine dining -ravintolan Finnjävelin edesmenneen Haviksen tilalle.

Venäläinen ruoka ja etenkin juomat ovat jääneet parilta Pietarin matkalta mieleen, joten uutuuteen oli pakko tutustua hetimmiten. Tuntuu, että venäläiset ravintolat ovat jääneet hieman paitsioon Helsingissä. Saslik on varmaankin legendaarisin, mutta siellä ei ole tullut käytyä karhua nauttimassa. Bellevue on testattu useita vuosia sitten, sittemmin myös selvästi edukkaammat Pelmenit ja Blinit.

Bystro Blinilässä kiinnostivat erityisesti ikuisen rakkautemme kohde: blinit. Toki mahdollisuuksia ja tilaisuuksia annetaan tarvittaessa myös muille herkuille, tutuille ja tuntemattomille. Olin myös jostakin lukenut paikan tarjoamasta ukrainalaisesta kuohuviinistä, joka suussani vääntyi muotoon: venäläinen samppanja. Siitä tulikin mieleeni ne helteiset hetket Pietarin Mihailovin puistossa, jossa poksauteltiin silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni kanssa edellä mainittua herkkua – lämpimänä tietysti!

Ensimmäinen käyntikertamme Bystroon osui lounasaikaan. Ravintola oli melko tyhjillään. Tila tuntui tutulta Sundmans Krogin ajoilta, mutta interiööri muutoin oli luonnollisesti laitettu uusiksi. Otin melko tiiviiltä lounaslistalta pelmenit, karamellisoitua sipulia ja smetanaa (15 €). Vaimo valitsi hartso-keiton (11,50 €). Jaoimme ruokahalun herättäjäisiksi pienen annoksen suolakurkkuja, hunajaa ja smetanaa (4,50 €). Annokseni asetti nopeasti referenssikohteen kaupungin muille pelmeneille. Maut loivat harmonisen ja maukkaan kokonaisuuden. Georgialainen hartso-keitto oli kaikessa konstailemattomuudessaan tasokas annos. Vaikka odotukset olivat valmiiksi jo korkealla, niihin yllettiin.

Parin viikon päästä löysimme yllätykseksemme itsemme jälleen Blinilästä, tällä kertaa perjantai-iltana. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä kotona ruokaa, mutta se muuttui nopeasti lennosta ravintolakäynnin suunnitteluun, kun ei vain jaksanut käydä kaupassa, tehdä ruokaa, odotella… Kyllä te tiedätte. Tämän takia ravintolat ovat olemassa!

Tällä kertaa kohteenamme olivat blinit, nuo venäläisen keittiön kulmaraudat. Ruokalistalta erottuivat selkeästi muita annoksia kirkkaammin ns. all you can eat -vaihtoehdot. Niinpä valitsin annoksen, johon kuului blinejä niin paljon kuin mies jaksaa syödä, höysteenä 40 g kirjolohenmätiä, lohi- ja siikatartaria, sienisalaattia, suolakurkkua, punasipulia ja smetanaa (30 €). Vaimoni otti muuten saman setin, mutta niin, että blinien kanssa tuli 40 g annokset siian- ja muikunmätiä, punasipulia ja smetanaa (33 €). Ruokajuomaksi valitsimme edellä mainittua ukrainalaista Odessa-kuoharia, jota maistoimme jo baaritiskillä pöydän vapautumista odotellessamme. Makeudessaan se sopikin hyvin rasvaisten blinien petikaveriksi. Hinta oli neljänkympin luokkaa, mutta eksakti summa hävisi illan aikana käyttömuististani, vaikka vodkiin ei tällä reissulla koskettukaan.

Blinit olivat esimerkillisiä, kuinkas muuten. Ne olivat juuri sopivan rapsakoita eivätkä lainkaan taikinaisia. Rasvaisuuden astekin hipoi täydellisyyden likiarvoa. Parasta niissä kuitenkin oli se, että niitä sai syödä niin monta kuin jaksoi. Täytteet kruunasivat upean kokonaisuuden. Spasíba!

Molemmista ravintolakäynneistä jäi mahtava fiilis, eritoten illalliskokemus nosti kivasti arjen yläpuolelle. Modernille ja tyylikkäälle venäläistyyliselle ravintolalle luulisi löytyvän tilausta Helsingissä.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Blinilä Bystro
Eteläranta 16
00130 Helsinki
www.bystro.fi