Obelix

Tuli asiaa Hyvinkäälle lounasaikaan, ja mikäs sen parempaa kuin tutustua kaupunkiin yksi lounas kerrallaan. Etukäteistiedusteluni mukaan Villatehtaan alueella sijaitseva ravintola Obelix kuuluisi kaupungin parhaimpien ravintoloiden joukkoon. Siispä sinne. 

Tarjolla oli joko arvokkaampia lautasannoksia (pihviä, leikettä ja burgeria) tai buffetvaihtoehto. Päädyin jälkimmäiseen (11,30 €). Puolitoistavuotiaasta eivät veloittaneet mitään, vaikka uhkailin hänen rakastavan tarjolla olevia pinaattilättyjä. Homma lähti liikkeelle kuitenkin alkusalaattipöydästä, joka paljastui monipuoliseksi paketiksi. Valittavana oli mm. caesarsalaattia, pieniä mozzarellapalloja, marinoituja valkosipulinkynsiä, kananmunaa sekä kanapastasalaattia. Ruokaisa salaattipöytä olisi käynyt melkein ateriasta. Pääruokana tarjoiltiin lihakeittoa, jauhelihamureketta, paholaisen broileria ja pinaattilettuja. Päädyin ulkonäön perusteella jauhelihamurekkeeseen perunamuusilla. Se oli kotiruokamaisen kursailematonta eli varsin tavanomaista, mutta maistuvaa. Olin etukäteen ajatellut, että pinaattiletut olisivat itsetehtyjä, mutta ne paljastuivat niiksi aivan samoiksi kaupasta ostetuiksi teollisiksi letuiksi, joita lapsemme syö kotonakin kuin hullu puuroa. Olisin toivonut ravintolalta enemmän vaivannäköä niiden osalta. 

Villatehtaan alue vaikutti mielenkiintoiselta. Aluetta ei kuitenkaan ollut aikaa kierrellä, vaikka hetken odottelimmekin ravintolan ulkopuolella sen aukeamista. Obelixin rakennus on komea vanha tiilipytinki viihtyisällä sisäpihalla ryyditettynä. 

Ruoka 3/5

Kokemus 3/5

Hinta-laatu 3/5

Obelix

Kankurinkatu 4-6, 05800 Hyvinkää

Bardot

Tunnettujen keittiömestareiden Hans Välimäen ja Arto Rastaan tuorein yhteisen rakkauden hedelmä Bardot näki päivänvalon koronakurimuksen keskellä syksyllä 2020. Tyylikäs ravintolatila on kokenut melkoisen remontin, sillä se on rakennettu 150 vuotta vanhaan liiketilaan, jossa aiemmin toimi neljä eri kivijalkaliikettä. Sijainti Kluuvikadun ja Espan kulmassa, hotelli Kämpiä vastapäätä, on Helsingin arvokkaimpia ja ravintolatoimintaan myös ehdottomasti parhaimpia.

Bardot on Välimäelle paluu perinteiseen ranskalaiseen keittiöön, sillä tarjolla on laaja kattaus klassisia annoksia. Raaka-aineita on laidasta laitaan: ankankoipea, etanoita, mustekalaa, makrillia, kateenkorvaa, sinisimpukoita. Toisaalta ruokalistalta löytyy myös arvokkaampia aineksia, kuten ostereita, mätiä, hummeria sekä tietysti ravintolan tunnetuin annos eli paahdetussa voissa paistettua merianturaa. Tarjonnassa on syvyyden lisäksi myös leveyttä, sillä valittavana on pikkuruokia, alkupaloja, klassikoita, kala- ja liharuokia, lisukkeita sekä tietysti jälkiruokia. Monipuolisen ja herkullisen listan vuoksi on poikkeuksellisen vaikea tehdä valintoja, kun tekisi mieli maistaa vähän sitä sun tätä.

Ravintolatilan toisessa laidassa on pienehkö, mutta elegantti drinkkibaari, josta aloitimme illanviettomme. Valintani oli Negroni (14 €) – kuinkas muuten – joka oli ensiluokkainen. Hors d’œuvres -listalta eli pikkupurtavista valitsimme perunalastuja, savustettua siianmätiä ja creme fraichea (9 €) sekä tryffelillä ja comté-juustolla täytettyjä tuulihattuja (12 €). Sipsit siianmätivaahdolla oli leikkisä, mutta laadukas aloitus, jolle Raffelit American-dipillä kalpenevat. Tryffelillä ja juustolla täytetyt tuulihatut olivat parhaimpia tuulihattuja, joita olen syönyt. Syntisen juustoista ja herkullista tavaraa.

Varsinaiseksi alkupalaksi otin klassikkolistalta Bardotin skagenin (23 €). Annos koostui katkarapu-skagenista, perunavohvelista, uppomunasta, piparjuuresta sekä taimenenmädistä ja oli eleganteimpia maistamiani skageneita. Perunavohvelipohja oli oiva veto. Vaimoni valitsi samaiselta klassikkolistalta klassisista klassisimman eli tartarin (19 €). Häränlihatartaria komppasivat keltuainen, piparjuuri ja vihersalaatti. Varsinainen tartar oli tasapainoisen pröystäilemätön, jota vihreä salaatti raikasti kivasti.

Pääruokiemme kohdalla taso valitettavasti hieman kyykkäsi tai sitten vain valitsimme pitkältä listalta väärin. Pitkällisen jaakobinpainin jälkeen päädyin pasta primaveraan (41 €), jossa oli vaikka ja mitä: valkosipulivoissa paistettua hummerinpyrstöä, paistettuja kauden sieniä, hummeri”toffeeta”, kesävihanneksia, peperoncino-chiliä sekä gremolataa. Kuten kenties kuvastakin näkyy, annoksessa tapahtui liikaa: liian monta makua, jotka eivät pelitä yhdessä. Kokonaisuus kaatui omaan mahdottomuuteensa. Vaimoni valitsi ahvenannoksen (32 €), jossa oli pähkinävoissa haudutettua ahventa ”barigoule”, kevätvihanneksia, latva-artisokkaa sekä sitruuna-gnoccheja. Annos oli oivallinen, mutta liiallista suolankäyttöä moitittiin.

 

 Pari sanaa viineistä, jos sallitte. Viinilista on luonnollisesti vahvasti kallellaan Ranskaan. Otimme suositusten mukaiset lasilliset sekä alku- että pääruoille. Viinit säestivät miellyttävästi ruokia, mutta eivät nousseet päärooliin tai jättäneet vahvoja muistijälkiä. Kolme 12 sentin annosta valkoviiniä ja yksi annos punaviiniä kustansivat yhteensä 74 euroa. Laatu maksaa, erityisesti ranskalainen viinilaatu. Vedestä ei sentään veloitettu erikseen mitään, vaikka Välimäki onkin tunnettu veden laskuttaja. 

Vaikka yleensä annan kaikkeni alku- ja pääruokien sekä mahdollisten lisukkeiden kanssa painiessa, en juuri koskaan jätä jälkiruokaa välistä. Tällä kertaa otin sitruunapiirasta (12 €). Sen lisäksi annoksesta löytyi italialaista marenkia sekä sitruunalla maustettua fromage blanc -sorbettia. Lopputulos oli kaunis kuin morsian hääyönä. Maussakaan annos ei hävinnyt piiruakaan. Makuja oli jälleen useita, mutta toisin kuin kaoottisessa pääruoassa, jälkiruoassa homma toimi. Erityisesti sitruunapiiras päällään marenkia hyväili ihanasti herkkuihin tottunutta suutani. 

Bardotin miljöö on vertaansa vailla. Arvioisin, että se on yksi kaupungin tyylikkäimmistä. Palvelu saatteli erinomaisesti kahdenkeskistä illanviettoamme. Paremmalla pääruokavalinnalla – olisi pitänyt ottaa sitä merianturaa – Bardot olisi saanut myös ruoasta viisi tähteä. Käynnistä ravintolaan jäi silti todella hyvä fiilis.

Ruoka 4/5

Kokemus 5/5

Hinta-laatu 3/5

Bardot

Kluuvikatu 1, 00100 Helsinki 

Frenchy Bistro

Telliskivessä, aivan valokuvamuseo Fotografiskan vieressä, sijaitseva Frenchy Bistro lupaa ruokamatkan läpi Ranskan gastronomisten kukkuloiden. Taustalla ravintolalla on ranskalaista osaamista lupauksensa takeena. Alun perin meidän piti testata alueen ruokakärryjen antimet, mutta sateinen sää pakotti meidät sisätiloihin ja vääjäämättömästi kohti Frenchy Bistroa.

Poikkeuksellisesti pitäydyimme vain pääruoissa, mutta juomalistaa yritimme ottaa haltuun parhaamme mukaan. Aivan kärkeen otin French 75 -drinkin (8 €), joka oli erinomainen ruokahalun herättelijä. Gini loi juomaan hyvän selkärangan, jota skumppa elävöitti ja sitruuna raikasti. 

Tarjolla oli vähän erilainen burgeri: nimittäni ankkaburgeri (14,90 €) pulled duck confitilla, bearnaise-kastikkeella sekä sipulihillokkeella. Lisukkeina tarjoiltiin bataattiranskalaisia. Hampurilainen oli kaikessa omaperäisyydessään herkullisen hurmaava, jopa intensiivinen makukokemus. Otin ankkani kanssa rhônelaista punaviiniä (15 cl, 6 €), joka puolusti paikkaansa. 

Jälkiruoan korvasimme ystäväni oivallisesta ehdotuksesta espressomartinilla, joka oli minulle ihan uusi tuttavuus. Olen tietysti kokeillut useampaan otteeseen Irish coffeeta, mutta kokenut sen jotenkin raskaana, vähän eilispäivän juomana. Sen sijaan espressomartini meni heti omalle listalleni jälkiruoka- ja kahvidrinkkien kärkisijoille. Todellinen napakymppi!

Ravintolan miljöö on värikkään leikkisä, kaukana klassisen ranskalaisen bistron interiööristä. Mutta toisaalta eihän ravintolakaan sijaitse Lyonin kaduilla. Tarjoilu sujui rennon hyvällä asenteella. Vierailu oli erittäin onnistunut.  

Ruoka 4/5

Kokemus 5/5

Hinta-laatu 4/5

Frenchy Bistro

Telliskivi 60 A, Tallinna