Tony’s Deli & Tony’s Street Bar

Italialaisesta keittiöstä ponnistava Tony’s Deli on pitänyt majaansa Bulevardilla jo hyvän tovin. Paikan värikkäästä historiasta voi itse asiassa käydä lukemassa nettisivuilta. Itseäni ainakin kiinnostaa usein myös ravintolan ”tarina” ruokien ja juomien rinnalla. Kyse on kuitenkin aina kokonaisuudesta, kun käy ravintolassa.

Tony’s Delissä on tullut käytyä vuosien saatossa silloin tällöin. Aina on kuitenkin jäänyt takaraivoon kaihertamaan skidi pettymys. Ei iso, mutta sellainen, että olisiko paikalla potentiaalia väkevämpäänkin suorittamiseen. Tämä kirjoitus perustuu viimeisimpiin lounas- ja afterwork-käynteihin.

Lounaalla tarjolla on kotiruokabuffet, joka sisältää salaattipöydän, keiton, leipävalikoiman, varsinaisen pääruoan ja toki kahvin (10,20 €). Käyntikerralla pääruokana oli lasagnea. Alkusalaattipöydän valikoima ei herättänyt hurraa-huutoja, kuten karusta kuvasta voi itse kukin todeta. Tasonnostoa ei valitettavasti saatu aikaiseksi pääruoankaan kohdalla. Lasagne oli mennyt lämpöastiassa ja nälkäisten barbaarien käsissä mössöiseksi eikä makukaan ollut mieleenpainuva.

Seuraava käyntikerta osui työpäivänjälkeiseen nautiskeluhetkeen ja suuntana oli itse asiassa viime vuoden keväällä ovensa katutasoon avannut Tony’s Street Bar. Alkuun otin kesän kunniaksi lasillisen raikasta rosee-viiniä (Zenato Bardolino, 16 cl 9,20 €). Ruokapuolelta päädyimme seuralaiseni kanssa jakamaan antipastovalikoiman (35 €). Tarjoilija alkoi tilauksen jälkeen koota tiskistä erinäisiä antipastoja suurelle kolmikerroksiselle tarjoiluvadille. Hetken päästä löysimmekin edestämme mm. juustoja, kinkkua, salamia, härkää, lohta, kasviksia, perunamunakasta sekä focacciaa ja pestoa. Kokonaisuus oli sekä tyylikäs että laadukkaasti koottu. Erilaista makupalaa löytyi riittämiin. Parasta olivat yrttipaahdetut tomaatit sekä härkä. Harmittavan mauttomaksi jäi puolestaan perunamunakas, josta olen kuitenkin aina pitänyt Espanjan reissuilla todella paljon.

Tony’s Delin miljöö on kutsuva. Suuri kattoikkuna antaa valoa ja luo avaruutta ravintolaan. Katutason Street Bar oli myös viihtyisän oloinen paikka. Erityismaininnan annan informatiivisista ja hyvin tehdyistä nettisivuista. Laadukkaita nettisivuja ei voi pitää itsestäänselvyytenä vielä tänäkään päivänä. Tony’s Deli on paikkansa ansainnut Helsingin ravintolakentässä, mutta omaan mieleeni se jää edelleenkin jonkinlaisena tuhlaajapoikana.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Tony’s Deli & Tony’s Street Bar
Bulevardi 7
00120 Helsinki
http://www.tonysdeli.fi/

Soil Wine Room

Kukapa ei tykkäisi tapaksista, noista espanjalaistyylisistä pikkupurtavista? Niinpä, ei minullekaan tule ketään mieleen. Vaikka kesäistä Kataloniaa kohtaan on krooninen ikävä, tapaksia syödäkseen ei tarvitse lähteä Barri Goticin kapeille kujille Barcelonaan, vaan suunnata kengänkärjet kohti Helsingin Fredaa. Siellä sijaitsee syksyllä kaksi vuotta täyttävä tapas- ja viinibaari Soil Wine Room.

Kalkyylieni mukaan ravintolan tekee mielenkiintoiseksi ainakin kolme seikkaa: 1) keittiötiimi, josta löytyy osaamista ja kokemusta aina pohjoismaista fine diningia Barcelonassa tarjonneesta Routa-ravintolasta saakka, 2) paikan viinit ovat Suomen leveysasteilla harvinaisia eikä niitä löydy monopolin hyllyiltä ja 3) tietysti ne tapakset. Helsingistä saa muuten yllättävän vähän näitä herkkuja. Copas y Tapas ja Bar Teos ovat tulleet toki tutuiksi ja ne on kohtuuhyviksi todettu, mutta uutuuttaan hohtavaa Palmaa en vielä ole päässyt testaamaan.

Olimme liikkeellä lauantaina alkuillasta – varaus oli toki tehtynä, kuten asiaan kuuluu. Soil Wine Roomissa on paikkoja vain 27:lle ensimmäiseksi ehtineelle, joten pettyneitä kannoillaankääntyjiä varmasti riittää vilkkaimpina iltoina.

Ravintolakäyntieni yksi parhaista hetkistä voi suuren yleisön korvissa kuulostaa hieman oudolta. Ei, se ei välttämättä ole pihviveitsen iskeminen medium miinus chateaubriandiin tai hyvän punaviinin tyyppaaminen, vaan se on ruokalistan silmäily ja valintojen pohtiminen aperitiivi kädessä. Kaikki hyvä on vasta edessä, kuten lapsena jouluaaton aamuna.

Cava-lasilliset edessämme valitsimme kattavalta, mutta tiiviiltä listalta Oliivit & Manchego (5 €), Pimientos de Padron (6 €), Patatas Bravas (6 €), Bikini (8 €), Tartar (15 €) sekä Tomaattileipää (5,4 €). Friteeratut perunat ovat aina olleet ehdoton tapassuosikkimme – eikä se pettänyt nytkään. Itse asiassa SWR:n perunat saattoivat olla yksiä parhaista koskaan! Täytyy myös mainita Bikini-sandwich eli paahdettua leipää, ankanmaksavoita, ilmakuivattua Iberico-kinkkua ja Manchegoa. Syntisen rasvaista ja saatanallisen herkullista. Härkätartar vei myös kielen mennessään. Tavalliset tomaattileivät nousivat myös arvoon arvaamattomaan maukkaan oliiviöljyn ryydittämänä. Fiilis jälkeenpäin oli varmaan sama kuin ala-asteen hiihtokilpailujen tuomarilla: kaikki kilpailuun osallistuneet voittivat. Toisin sanoen kaikki tapakset olivat poikkeuksellisen ensiluokkaisia, eikä tässä ole syytä väen väkisin keksiä niistä heikkouksia. No, olkoon menneeksi. Oliivit olivat vain oliiveja.

Tarjoilija suositteli tilaamaan kahdelle 5-6 annosta jaettavaksi ja näin siis myös suunnilleen toimimme. Määrä oli oikein riittävä, mutta ei toisaalta kuitenkaan yliampuva. Pari lasia viiniä molemmille ja nuo mainitut tapakset tekivät loppulaskuksi noin 75 euroa, mitä voidaan pitää verrattain edullisena hinta-laatusuhteen noustessa kivasti maksimiin.

Soil Wine Roomista ei tietenkään voi kirjoittaa mainitsematta viinejä. Maahantuodut viinit olivat mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia. Maistamamme cava (8 €) ja spätburgunder (7 €) todettiin oivaksi seuraksi tapasten kera. Laseittain viinejä sai kuitenkin yllättävän vähän, mistä miinusta.

Soil Wine Room on särmikkään tunnelmallinen ravintola. Laaja viinivalikoima seinällä on kiva ”yksityiskohta”. Palvelu sujui asiantuntevasti ja sopivalla vauhdilla.

Ravintola oli briljantti uutuus meille, vaikkei se mikään untuvikko olekaan. Nyt löytyi paikka, jota suositella ravintolavinkkejä kysyville – paikka, jossa upea ruoka ja juoma lyövät leikkisästi kättä loistavan hinta-laatusuhteen kanssa. Mutta muista varata pöytä ajoissa!

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Soil Wine Room
Fredrikinkatu 37
00120 Helsinki
http://soilwineroom.fi/

Bronda

Björck ja Wikberg ovat kukkoilleet viimeisten vuosien aikana tiensä läpi Helsingin ravintolatunkion huipulle. Farang loi aikoinaan kokonaan uuden menestyksekkään sosiaalisen syömisen ravintolakonseptin Suomeen ja sen sisarravintolat ovat seuranneet tyylikkäästi perässä. Siinä missä Farang on kallellaan Kaakkois-Aasian, Gaijin Koillis-Aasian ja Boulevard Social Välimeren etelärannan ruokakulttuuriin, kumartaa Bronda Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan. Edellä mainituista rafloista Farang ja Boulevard Social on tullut testattua, joten Brondankin makumatkalle oli päästävä, vaikkakin puolitoista vuotta lähtökuulutuksen jälkeen. Ja mikäs olisikaan parempi ajankohta reissulle kuin välipäivien laiskanpulskea ja kiireetön lounas.

Lounaalla on tarjolla joko yksittäisiä annoksia (18,50–25 €) tai sitten kahden tai kolmen ruokalajin menut (25 tai 29 €). Vain todellinen sokerin vihaaja tai vaihtoehtoisesti kiireinen bisnesihminen jättää kolmannen ruokalajin väliin. Alkuruokavalinta oli harvinaisen helppo: chimichurrilla marinoitua häränkylkeä vartaassa kera rapean sipulin, tomaatin, persiljan ja chipotle-kastikkeen. Annos oli jaettava eli molemmille yksi varras. Sen minkä annos hävisi kenties pienuudellaan, se voitti makumaailman leveydellään. Härkä oli erinomaista, lisukkeet loistavia ja annos yksinkertaisesti silkkaa juhlaa.

Pääruoaksi valitsin poikkeuksellisesti lohta. Annoksessa oli myös simpukoita ja perunaa tomaattiliemessä. Täydellisesti paistetun lohen päälle oli struutattu pieni mälli sahramimajoneesia. Erillisellä lautasella tuotua sahramirisottoa ei toki sovi unohtaa. Itse asiassa risotto oli niin herkullista, että sitä olisi toivonut olevan enemmänkin. Kaiken kaikkiaan annos oli laadukkaan varmaa jälkeä ja sen tärkeimmät osaset (lohi, risotto) olivat ensiluokkaisia. Seuralaiseni tuorepasta-annos (kastanjapyreetä, kurpitsaa, parmesaania, sitruuna-voikastiketta) oli hyvä, mutta siitä oli ehkä kurpitsa unohtunut. Ainakaan sitä ei silmämääräisesti tai maun puolesta juuri löytynyt annoksesta. Mene ja tiedä. Jälkiruokavalinta oli alkuruoan tapaan päivänselvä: ei ole jogurttipannacottan, uuniomenajäden, paahdetun omenan, suolakaramellin ja omenacrumblen voittanutta! Eikä ole edelleenkään. Maut olivat harmoniassa keskenään ja erityisesti pääosan esittäjä jogurttipannacotta oli suussa sulavaa.

Vaikka vapaalla oltiinkin, emme kajonneet herkulliselta kuulostavan viinilistan kimppuun. Sitä pidettiin ilmeisesti houreiluna, sillä asia piti varmistaa meiltä neljään kertaan. Tarjoilu oli yllättävän verkkaista, mutta aina kun oli katsomassa huokaisten kelloa, seuraavaa annosta jo tuotiin eteen.

Brondan sisustus on kerännyt arvostusta aina Brittein saarten laatulehtiä myöten. Ravintola nimittäin pääsi keväällä Futudesignin suunnitteleman sisustuksensa puolesta maailman 10 koleimman ravintolan joukkoon. Voin allekirjoittaa väitteen. Suuret ikkunat ja peilit tuovat valoa kapeaan, mutta avaraan saliin. Ikkunat antavat Korkeavuorenkadulle, jossa ohikulkevat ihmiset voivat katsella ruokailijoita alaviistoon jolkotellessaan ohi. Katosta roikkuvat tyylikkäät Zero Fisherman -valaisimet ovat iso osa sisustusta. Värimaailma painottuu rusehtavan eri sävyihin. Kenties kuitenkin kaikista upein asia on valtava ”viinikaappi”, joka samalla toimii myös tilanjakajana baaripuolen ja ravintolan välillä.

Bronda näytti meille parasta osaamistaan. Lounaskäynnin perusteella sijoittaisin sen samalle arvoasteikolle Boulevard Socialin rinnalle Farangin jäädessä edelleen kärkeen ylhäiseen yksinäisyyteensä. Brondan drinkit ovat muuten myös laadukkaiksi testattu!

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Bronda
Eteläesplanadi 20
00130 Helsinki
www.ravintolabronda.fi