tiistai 28. marraskuuta 2017

Onda

Kaikkien pitämä ja monien rakastama Onda koki kovan kohtalon vuodenvaihteessa, kun ravintolan toiminta jäi taloyhtiöremontin jalkoihin Toisella linjalla Kalliossa. Uusia tiloja etsittiin, mutta ne myös löydettiin: Siltasesta! Harmi vain, että tulokkaan tieltä joutui lähtemään Lie Mi, joka puolestaan löysi uudet tilansa Töölöstä Runeberginkadulta. Lie Min lounaat tulivat aikoinaan tutuiksi, mutta uusi lokaatio ja edesottamukset ovat vielä testaamatta. Onda avautui vapun jälkeen ja on siitä lähtien vastannut Siltasen ruokahuollosta.


Ondankin lounaat on testattu niin kesällä terassilla auringonpaisteessa varpusia (ei sentään lokkeja, huh!) hätistellessä kuin kylmien kelien aikaan sisällä. Ondan lounaalla kasvis- ja vegaaniruokailija ei pety, mutta eipä pety myöskään lihaa syövä kansanosa. Toinen buffaruoista on aina lihaa tai kalaa ja toinen kasvisruokaa, kuten on asian laita myös lautasannosvaihtoehtojen kohdalla. Näiden lisäksi lounaalla tärkeässä osassa on ”salaattipöytä”. Sillä käsitetään ne monenkirjavat kipot ja kulhot, joista voi ottaa mitä värikkäimpiä ja mielikuvituksellisimpia salaatteja ja tahnoja. Ne ovat oikein maistuvia ja niiden ainoa miinus seisookin siinä, että kulhojen antimista omalla lautasella saa harvoin kovin kuvauksellisia ottoja.



Olen usein ottanut buffetin (10,80 €), mutta joinakin kertoina myös ns. porvarivaihtoehdon  eli lautasannoksen (kasvis 12,20 € tai liha 13 €). Tällöin on katiskaan tarttunut esim. grillattua pikkumustekalaa valkosipuliperunamuusilla tai ansaan jäänyt souvlaki grillivartaita tsatsikilla ja perunoilla. Kuten sanottu, buffethommat menevät helposti lautasella iloiseksi sekamelskaksi, mutta homma pysyy aika hyvin kasassa lautasannosten kohdalla. Sen minkä ne kenties häviävät koossa, voittavat ne makurintamalla. Huomioitakoon kuitenkin se tosiasia, että buffa kuuluu lautasannosten hintaan. Lounaan miinus on se, että kahvista joutuu maksamaan päälle, mitä voidaan yleisen elämänkokemuksen perusteella pitää lähinnä rikoksena ihmisyyttä vastaan.



Vaikka ruokatuote ja miljöö ovat muuttuneet sitten Lie Min, on jollakin tapaa sama rennon letkeä ja rosoinen meininki pystytty Ondassa säilyttämään. 

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Onda

Hämeentie 13
00530 Helsinki

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Roots Helsinki

Roots Helsinki on yhdistelmä vegaanista kahvilaa ja joogastudiota. Erikoiselta kuulostava kombinaatio aukesi Vaasankadun ja Kustaankadun kulmaan kesällä 2016. Kahvilasta ja joogastudiosta vastaavat kuitenkin eri toimijat, vaikka operoivatkin saman nimen alla.

En koe olevani Roots Helsingin kohderyhmää, vaikka tykkäänkin haistella ravintolakentän uusia tuulia. En ole suuri kasvisruoka/vege-entusiasti. Olen joka tapauksessa käynyt kahdesti Rootsissa, ja molemmilla kerroilla on käynyt mielessä, että pitäisikö sitä sittenkin mennä risteyksen toisella puolella sijaitsevaan King Kebabiin, jonne veri vetää luontevammin. No, en ole hairahtanut.



Roots Helsinki tarjoaa arkisin keittolounasta, joka sisältää myös lisukehärpäkkeet ja leivän (10 €). Keiton lisäksi tarjolla on salaattibowl (10 €) sekä talon burgeri (12,50 €). Kaupan päälle saa kahvin, joka muuten Rootsissa onkin erinomaista. Ensimmäisellä käyntikerralla otin keittolounaan. Keittoa sai höystää kivasti kikherneillä ja tofulla. Herkullisen leivän päälle sai valita kahden tahnan välillä. Vaikka olin vähän skeptinen lopputuloksen suhteen, yllätyin positiivisesti. Sekä keitto lisukkeiden kera että leipä ja levite toimivat oikein mallikkaasti. Jälkiruoaksi vielä tuoretta ananasta ja mangoa, ennen sitä herkullista kahvia. Lounaan jälkeen oli terveellinen olo ja puhdas omatunto!




Toisella kerralla halusin vaihtelua, vaikka keittovaihtoehto olikin todettu oivalliseksi. Päädyin näin ollen nyhtöherneburgeriin. Kahden terveellisen oloisen sämpylän välistä löytyi ainakin nyhtöhernettä, salaattia, sipulia, tomaattia ja ituja, ehkä jotain muutakin. Keskityin kuitenkin enemmän kokonaisuuteen kuin yksityiskohtiin, joten en kurkkinut kansisämpylän alle. Eihän tuollainen vegeburgeri tietenkään vedä vertoja ”aidolle asialle”, mutta kyllä sen ihan mielellään söi. Kokonaisuus oli joka tapauksessa balanssissa ja maut raikkaita. Annoksen velmuin, mutta toisaalta myös surkuhupaisin partikkeli oli ”ranskalaiset” eli Rootsin tapauksessa kurkku- ja porkkanasuikaleet, joita pystyi dippaamaan johonkin vegetahnaan.



Jälkimmäisellä kerralla halusin myös kokea elämäni toisen raakakakkukokemuksen. Lounasdiiliin kuului 2,5 euron hintaan jokin kakkupala, mutta asiaa tarkemmin kysyttyäni, totesin sen turhan vaatimattoman kokoiseksi, joten päädyin hieman isompaan versioon (6 €). Tarjoilija kertoi sen olevan suklaa-basilikakakkua. Kyllähän senkin söi, mutta ei tuo raakakakkuskene oikein ole meikäläisen juttu. Kuuden euron hinta muutamasta suupalasta tuntui kaiken lisäksi turhan kovalta hinnalta. Jälkikäteen tsekkasin muuten nettisivuilta, että mitä nuo raakakakut oikein sisältävät. Vastaus oli kirjattu negatiiviseen muotoon: ”kakut ovat gluteenittomia, maidottomia ja vegaanisia, eivätkä ne sisällä valkoista sokeria.” Joku voisi tuon perusteella kysyä, että miten ne voisivatkaan maistua hyviltä.


Roots Helsinki on miljööltään miellyttävän rauhallinen. Betoni tuo raffiutta, viherkasvit ja ikkunapöytien tyynyt kotoisuutta, lamput tyylikkyyttä. Luova luokka tykkää näppäillä Applen kannettavia samalla kun siemailevat herkullista kahvia.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Roots Helsinki
Vaasankatu 14
00500 Helsinki

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Pihka (Lintulahti)

Pihka on suosittu salaisuus. Porukka käy siellä lounaalla, mutta Pihkasta ei juurikaan puhuta. Se ihmetyttää, sillä Pihka edustaa sellaista henkilöstöravintolaosaamista, jota moni ei edes tunnista enää kaipaavansa, koska on turruttanut aistinsa amicojen ja sodexojen kanssa puljeeratessa. Pihka-ketjun takana on taattua kotimaista ravintolatietämystä, sillä sen juuret ovat ravintola Juuressa. Juuri on instituutio suomalaisessa ravintolakentässä ja tehnyt tunnetuksi mm. suomalaiset tapakset eli sapakset.

Pihka on kasvanut kaikessa hiljaisuudessa jo neljän ravintolan ketjuksi. Olen käynyt vain Lintulahden toimipisteessä, joka aukesi kolmisen vuotta sitten ollen ketjun toinen ravintola Ruoholahden jälkeen. Puolenpäivän aikaan on käynyt enemmän kuin useasti niin, että olen joutunut kääntymään kannoillani jonon ja väenpaljouden massiivisuuden edessä. Viimeksi tuon vuoksi minulta jäi fish & chipsit syömättä, mikä vieläkin harmittaa. Suosiota siis riittää.


Vaikka Pihkan taustat ovat kunnossa, tärkeintä on kuitenkin ruoka. Ja se ainakin Lintulahden Pihkassa on kunnossa. Lounas on omaperäistä, raikasta ja särmikkään monipuolista, kaikin puolin esimerkillistä. Tarjolla on salaattipöytä, joka ei mene sieltä mistä aita on kaatunut, vaan panostaa iloisesti lounaan terveellisimpään osaan. Salaattipöytä – tai oikeammin vihreä pöytä, kuten sitä Pihkassa kutsutaan – on muuta kuin iänikuista tomaattia, kurkkua ja raastetta, sillä valittavana on usein maustettuja tai marinoituja kasviksia sesonkia seuraten. Salaattipöytä onkin yksi Pihkan suurimmista vahvuuksista. Lisäksi aina löytyy keittovaihtoehto. Esimerkiksi paprika-savujuustokeitto on todettu herkulliseksi. Pääruokia löytyy kahtalaista: liha- ja kasvisvaihtoehto. Kaiken kruunaa laadukas kahvi ja pieni jälkihyvä, joiden avulla voi päättää onnistuneen lounaskokemuksen. Tuntuu turhalta alkaa eritellä syömiäni lounaita, mutta sen voin todeta, että Pihkan lounas on lajissaan todella kokonaisvaltaisen laadukas paketti. Koko setti maksaa 11 euroa, johon olenkin lähes aina päätynyt, mutta kympillä lohkeaa vihreä pöytä ja keitto.




Ainoa asia, joka Lintulahden Pihkassa ei toimi, ovat tilat. Ne ovat hieman virastomaiset, minkä voin helposti antaa anteeksi, mutta en sitä, että tilat ovat innokkaisiin lounastajiin nähden reilusti alimitoitetut. Palvelu toimii suomalaiseen nöyrään tyyliin itsepalveluperiaatteella. Eli lopuksi tarjotin astioineen täytyy kiltisti kantaa tarjotintelineille, jotta seuraavat lounastajat voivat istahtaa vapautuville paikoille. Tehokasta.



Mainittakoon vielä mielenkiintoisena kuriositeettina, että Pihkassa ymmärretään panostaa ruokalistojen laadintaan ruokalajien nimiä myöten. Ravintola Juuren perustaja Ilja Björs onkin kertonut, että jopa sata asiakasta voi jättää tulematta, jos päivän lista on kirjoitettu huonosti. Vai miltä kuulostaa possunposkea baskilaisittain & paahdettua perunaa verrattuna porsaaseen ja perunaan? Tai risottoa Stadin puutarhurin luomukurpitsoista ja parmesaania verrattuna pelkkään kurpitsarisottoon? Niinpä.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Pihka Lintulahti
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Luckiefun’s Restaurant

Luckiefun’sin Vilhonvuorenkadun toimipiste Kurvin elämää sykkivässä ympäristössä on remonttinsa jälkeen houkutellut sushibuffettiinsa ahnaita lounastajia kuin ämpärit halpakaupan avajaisiin konsanaan. Olen käynyt lounaalla Luckiessa – kuten sen tuttavallisesti lyhennän – joitakin kertoja, mutta kääntynyt ovella paljon useammin. Vaikka tilaa on enemmän kuin ennen remonttia, ei tiloja voi väittää ruhtinaallisiksi edes muunnellulla totuudella väritettynä.


Sushibuffet lounasaikaan kustantaa 12,90 €, mutta halvemmallakin pärjää, jos pystyy luopumaan susheista. Harva pystyy. Tarjolla sushien lisäksi on kuitenkin kiinalaisen ja thaimaalaisen keittiön herkullisia antimia. Itse olen luonut melko normatiivisen lähestymistavan: ensimmäinen lautanen täyteen susheja, toisella hakukerralla lautaselle muuta ruokaa, sen verran kuin siinä kohtaa jaksaa.



Luckien sushit ovat laatutasoltaan hyviä. Myös valikoima riittää vastaamaan mitä oudoimpiin mielihaluihin.  Vai mitä sanotte kuvassa näkyvästä ”maissisushista”? Sushien lisäksi Luckien muukin ruokapuoli toimii perin laadukkaasti. Parhaiten ovat jääneet mieleen karamellisoidut possupalat. Laatutason sinänsä ymmärtää, sillä nettisivujen mukaan reilu 20-vuotias perhefirma toi ensimmäisenä kiinalaisen buffetin Helsinkiin. Wau!




Luckiefun’sin paras puoli on ehdottomasti sen ruokatuote. Se myös selittää väenpaljouden ja jonottamisen pakollisuuden. Palvelu on arkaa, mutta tehokasta. Lounasaika jatkuu muuten viiteen saakka, joten täytyy yrittää jatkossa sinnitellä työpisteellä ainakin kahteen saakka – ehkä silloin on vähemmän ryysistä!


Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu





Luckiefun’s Restaurant
Vilhonvuorenkatu 7-9
00500 Helsinki

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Levant

Levant on omalla panoksellaan ollut tekemässä meille takamaan tallaajille Lähi-idän herkkuja tutuiksi. Toimipisteitä taitaa olla tällä hetkellä jo kolme, joista nyt tuli käytyä Bulevardille tammikuussa 2015 auenneessa ensimmäisessä Levantissa. Ravintolan nimi muuten viittaa Välimeren itäosan maihin, joiden ruokakulttuurista Levant ponnistaakin. Tarjolla on kolmea pääruokalajia: falafel-rullia, mezejä ja salaatteja.


Levant oli mukana lokakuun Cityn SYÖ-viikoilla, jolloin kävin ravintolassa, itse asiassa ensimmäistä kertaa. Kympin hinnalla sai meze-lautasen tai halloumi-falafel-rullan. Valitsin näistä jälkimmäisen. Tilaus tiskiltä, maksu ja pöytään odottamaan. Vajaan 10 minuutin jälkeen ruoka tuotiin pöytään. Rulla oli halkaistu kahtia, viereltä löytyi salaattia. Rulla koostui halloumista, falafelista, hummuksesta, tomaatti-korianterisalsasta, mintusta, marinoidusta sipulista sekä tahini-jogurttikastikkeesta. Makuja oli sen verran runsaasti, ettei niitä aivan täysin pystynyt toisistaan erottamaan. Sen verran eheä kokonaisuus kuitenkin oli, että voi sanoa rullan olleen makumaailmaltaan tasapainoinen ja maukas. Erityismaininta siitä yksityiskohdasta, että rulla oli grillattu päältä kivan rapsakaksi. Raikastavana elementtinä toimi lisukesalaatti, jossa oli mm. kikherneitä, paprikaa, punajuurta ja kesäkurpitsaa.

Paikka on pieni, pöytiä on vain muutamia. Ilma oli sakeanaan rasvankäryä, mitä harva asiakas erityisesti arvostaa. Kuuman tunkkaisessa ilmastossa ei viihdy enempää kuin ruokailuun menee aikaa. Ymmärrän täysin, että Levantista haetaan paljon ruokaa muualla syötäväksi. Foodora-lähetti norkoilikin lähistössä. Sisustus nojaa Lähi-itään, mutta ei jätä sen kummempia muistijälkiä. Levantissa tärkein on syyrialais-libanonilainen ruoka ja siinä ravintola onnistuu. Muu on selvästi toissijaista. Palvelu sujui englanniksi. Levantista tulee heti mieleen Fafa’s, joka lienee tällä hetkellä yksi suosituimmista ja nopeimmin kasvavista pikaruokaketjuista. Molempien ravintolaketjujen menestys viittaa siihen, että jengi diggaa Lähi-idän mauista.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Levant
Bulevardi 15
00120 Helsinki