tiistai 28. helmikuuta 2017

AKA Oriental GastroBar

Institutionaaliselta vaikutukseltaan ei ihan samaa luokkaa kuin Stockan kello, mutta nyt liikutaan lähellä. Fyysisestikin. Nimittäin Stockan Espan puoleinen pääty on sekin jonkinlainen maamerkki ja ylipäätään keskeinen mesta sijainniltaan. AKA Oriental GastroBarin tiloissa on ennen sen syntymistä mm. kaadettu samppanjaa ja väännetty smörrebrödejä. Viime syksystä lähtien on kuitenkin ollut itämaisvaikutteisten ruokien vuoro.


AKA:ssa ei vaivata asiakasta liian pitkällä ruokalistalla. Lista jakautuu kolmeen osaan: ”itämaisiin tapaksiin”, isompiin annoksiin ja jälkiruokiin. Otin alkupalaksi kaverin kanssa jaettavaksi dumplingsit (4 kpl, 7 €) sekä vain itselleni Bum Shaka Akan (4 €) eli höyrytetyn sämpylän possunkyljellä, hoisin-kastikkeella, srirachalla, kurkulla ja korianterilla. Kumpikaan ei sen suuremmin säväyttänyt, mutta Bum Shaka Aka oli ihan maistuva pikkuannos. Dumplingsit olivat hieman mitäänsanomattomia ja tuntuivat kalliilta, mutta niiden seurassa tullut kastike oli oivallista ja sitä pystyi käyttämään myös pääruokaa komppaamaan. Pääruoaksi jaoin seuralaiseni kanssa Donburi-riisikulhon kanalla (16 €). Annos oli värikäs ja täynnä makuja, mutta kokonaisuus vähän hajosi omaan yltäkylläisyyteensä.



Oriental GastroBarin tilat ovat käytännössä hankalat kaikessa kapeudessaan. Seinät ovat värikkäitä ja hyllyt täynnä erilaista sälää, mikä luo omaperäistä tunnelmaa. Palvelu oli ystävällistä ja auttavaista, kun yritimme tulkita mm. annoskokoja ja niiden täyttävyysasteita. AKA:n ruokaidea on mielenkiintoinen, mutta toteutus ei täysin vastannut odotuksia. Myöskin hinta-laatusuhde vähän kyykähti. Kuitenkin hauskana illanviettopaikkana ja näin keskeisellä sijainnilla AKA Oriental GastroBaria on syytä kokeilla ainakin kertaalleen!

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




AKA Oriental GastroBar
Pohjoisesplanadi 41
00100 Helsinki

lauantai 25. helmikuuta 2017

African Pots

Afrikkalaisen keittiön suomalaista läpimurtoa odotellessa on kulunut tuoppi jos toinenkin. Vieläkään ei ole nähty läheskään sellaista ravintoloiden invaasiota kuin esim. nepalilaisten, japanilaisten tai vaikkapa meksikolaisten ravintoloiden kohdalla. Koko maanosa on oikeastaan aika pimennossa. Mutta tulkoon valo, ainakin pikkuhiljaa myös tänne peräpohjolaan. Jotakin meiltä jo löytyykin. Sandro (lue lisää täältä ja täältä) on verrattain nuoresta iästään huolimatta jo legendan asemassa. Alkuvuodesta kävin testaamassa Na’am Kitchenin.

Junnujääkiekosta opin, että kun on paikka, pitää ampua. Vaikken ole lainemainen snaipperi, pyrin soveltamaan ohjetta mm. lounaiden suhteen. Kun nimittäin olen mailla vierahilla, tutkin, missä olisi mielenkiintoista käydä lounaalla. Ollessani taannoin työasioissa Vallilassa kohteeksi valikoitui African Pots, tuo vuonna 2015 ovensa Mäkelänkadulla avannut afrikkalaista fuusioruokaa tarjoava ravintola.


African Potsissa on tarjolla buffetlounas (10 €). Lähiseudun opiskelijat pääsevät pari euroa halvemmalla. Puolenpäivän aikaan pienehkö paikka oli lähes täynnä. Hetken päästä ravintola olikin viimeistä paikkaa myöten myyty täyteen. Sopu sijaa antaa, mietin kun neljän hengen pöydässä oli neljä toisilleen tuntematonta lounastajaa.

African Potsin alkusalaattipöytä oli verraten turha, joten katse kääntyi nopeasti kohti pääruokapuolta. Siellä tarjolla oli mm. kanapataa, maapähkinäkastiketta, paistettua ruokabanaania, voipapuja ja paistettua riisiä. Ja iso määrä erilaisia tahnoja. Olisi kiva todeta, että hyvää oli ja kaikki maut olivat todella ihastuttavia, mutta kun ei ollut. En valitettavasti tykännyt ruoasta oikeastaan yhtään. Kanapata oli huonolaatuista ja riisit, pavut sekä muut tilpehöörit maistuivat riisiltä, pavuilta ja muulta tilpehööriltä. Ruokabanaanit olivat kuitenkin positiivinen yllätys.


Paikasta tuli mieleen ruokala ja meininki oli muutenkin aika kotikutoista, eikä välttämättä sillä kivan sympaattisella tavalla. Palvelukin oli hapuilevaa. Kassan takana operoiva myyjä ei tiennyt esillä olevista ruoista juurikaan, vaan asiakkaiden kysyessä hän joutui aina käymään keittiön puolella kysymässä. Sisustus ei jäänyt mieleen eikä yleisvaikutelmaa kohottanut telkkarissa pyörinyt musiikkikanava.

Poikkeuksellisesti jätin kahvin ja hintaan kuuluneen jälkkärin (mustikka-passionkakkua) väliin ja poistuin paikalta 20 minuutin jälkeen. Seuraavan kerran kun haahuilen lounasaikaan Vallilassa, valitsen toisen paikan.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu



African Pots


Mäkelänkatu 45 C
00550 Helsinki

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Social Food Burgerjoint

Burgerhuuma ja samalla myös kaupungin parhaan hampurilaisen metsästys jatkuvat edelleen. Kurvin urbaaneihin ja rosoisen elämänmakuisiin maisemiin avasi hampurilaisravintoloiden viimeisin tulokas pysyvän spottinsa noin kuukausi sitten. Kyseessä on Social Food Burgerjoint, aiemmin erilaisista katuruokatapahtumista tutun burgerikärryn taustalla oleva poppoo.

Heti avauksen jälkeen kävin pariin otteeseen lounasaikana ovensuussa norkoilemassa vain todetakseni, että sisälle ei mahdu ja ulos asti venynyt jono ei houkutellut jäämään odottelemaan – vaikka sosiaalinen media oli mainostanut väkevästi sisällä tarjottavia herkkuja. Eräänä kuulaana arkipäivänä lounasaikaan mahduin kuitenkin vihdoin sisään ja sain jopa ruokintapaikan itselleni. Ja mikäs siinä oli istuskellessa, Tebianin tekemässä tyylikkään kulmikkaassa pöydässä. Tilathan Burgerjointissa ovat kompaktit, sillä istumapaikkoja ilmoitetaan olevan tasan 19. Kahdeskymmenes ja sitä seuraavat voivat kuitenkin ottaa burgerinsa mukaan, joten no worries! Ai niin, todella komea harmaasävyinen graffiti on vallannut takaseinän kokonaan.


Hätäisimmät teistä jo huutavat, että entä se ruoka? Sehän on pääasia, eikö vain? No, niinhän se taitaa olla. Ja sehän on ollut helkutin hyvää. Otin tiiviiltä listalta Bronx-burgerin (9 €), jossa pääosaa esitti 200-grammainen kypsyysasteeltaan mehevän täydellinen pihvi. Sitä komppaamaan ei sitten tarvittukaan kuin upeasti sulanutta juustoa ja vähän sipulia ja majoneesia. Mielettömän hyvää. Poissa olivat kaikki turhakkeet, joita liian usein sullotaan sämpylöiden väliin – ikään kuin viemään huomiota tärkeämmiltä ainesosilta. Höpö höpö, keep it simple stupid, sanoi jo Aurinkokuningas aikoinaan.

Toisella käyntikerralla oli pakko testata ns. Gordon Gekko -vaihtoehto eli Wallstreet (11 €). Se erosi Bronxista sillä, että väliin laitettiin Serrano-kinkkua. Kenties majoneesi oli myös täyteläisempää. Täytyy sanoa, että pikkuveli vei voiton, sillä ei sitä kinkkua enää väliin kaipaa. Todella hyvää tämäkin silti oli! Burgerjointin sydämenä sykkii muuten puuhiiligrilli, joka jättää miellyttävän savun maun hampurilaisiin.

Burgerien kaveriksi on ollut pakko tilata ranskalaiset (3,50 €) ja ensimmäisellä kerralla myös limemajoneesi (1 €). Taitaa mennä jo lepertelyn puolelle, mutta ranutkin olivat esimerkillisiä. Täydellisesti valmistettuja. Itse tehty ketsuppi oli sen verran herkullista, että limemajo jäi kakkoseksi. Vettä kun tilaa ruoan kyytipojaksi, saa käteensä puolen litran vesipullon kahdella eurolla. Jälkimmäisellä kerralla säästin ja jätin veden ostamatta. Selvisin juuri ja juuri Kurvin janoisten sankarien läpi takaisin työmaalle vettä juomaan.


Social Food Burgerjointissa burgeri ja ranskalaiset ovat hampurilaiskentän aivan ehdotonta parhaimmistoa. Eniten se muistutti Hietalahden kauppahallin Roslundin hampurilaista, joka myös kaikessa yksinkertaisuudessaan oli todella tasokasta mussutettavaa. Burgerjointin (kuten myös Roslundin) burgeri on kuitenkin sen verran kohtuullisesti mitoitettu, että ne ranut on syytä ottaa kylkeen.

Niille teistä lukijoista, jotka etsitte aika ajoin täydellistä hampurilaista, voin varauksetta suositella käyntiä Kurvissa. Uskon vakaasti, että näillä näytöillä Social Food Burgerjoint saavuttaa klassikon aseman Helsingin burgerskenessä välittömästi.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu





Kulmavuorenkatu 4
00550 Helsinki

tiistai 14. helmikuuta 2017

Na’am Kitchen

Helsingissä on harvoja pohjoisafrikkalaista ruokaa tarjoavia paikkoja. Helsingin kuihtuneelta bileaavikolta Iso-Robalta sellainen kuitenkin löytyy. Kyse on marraskuun lopussa auenneesta Na’am Kitchen -nimisestä ravintolasta, joka tosiaan tarjoaa pohjoisafrikkalaisia ja Lähi-idän mielenkiintoisia ja Suomen leveysasteilla turhankin harvinaisia makuja.


Ravintola oli ollut käyntikertamme koittaessa auki vasta parisen kuukautta, ja sen valitettavasti huomasi. Tai sitten suosio on yllättänyt sen pahasti. Kävi nimittäin niin, että puolia alkupalalistan ruoista ei ollut tarjolla. Harvoin – jos koskaan – olen vastaavaan Suomessa törmännyt. Päädyimme sitten ottamaan sitä mitä keittiöstä löytyy. Näin myös suositeltiin tiskin takaa. Pöytään tuotiinkin leipäpino ja paria eri tahnaa, baba ganoushia ja hummusta (5,40 €). Molemmat tahnat maistuivat leipien kanssa, mutta alkupala itsessään ei kuitenkaan ollut aivan täydellisen briljantti avaus.

Pääruokavalintani oli selvä: Merguez & Kofta (10,90 €) eli merguez-makkaraa ja jonkinlaisia lihapullia. Jos kabanossit ovat kuin Seat Ibiza, niin merguez-makkarat ovat kuin Rolls-Royce Phantom eli lähestulkoon parasta mitä rahalla saa. Ja juuri siksi pettymys olikin niin kova, kun tarjoilija tuli alkupalojen jälkeen pöytään kertomaan, että kyseistä annosta ei lopulta ollutkaan tarjolla. Vaikka olin sen kertaalleen jo maksanut. Vilkaisin jälleen listaa ja otin tilalle hauskalta kuulostavaa Berberi-lammastataginea (10,90 €). Annos olikin lopulta oikein maistuva varavaihtoehto. Maut olivat hyvin yhteen sointuvia ja lammas herkullista.


Ravintolan interiööri on pelkistetty ja tilat kompaktit. Omaan silmään kylmähkö sisustus ei iskenyt parhaalla mahdollisella tavalla. Tarjoilu oli luontevaa, mutta olisihan se kiva, jos edes suurinta osaa listan ruoista olisi myös oikeasti mahdollista tilata. Nyt tuli mieleen Sipilän hallituksen politiikka: luvataan ja yritetään kyllä paljon, mutta lopputulos jää vajaaksi. Na’amin eduksi täytyy kuitenkin sanoa, että ne ruoat, joita pöytäseurueemme sai, olivat maistuvia.

Na’am Kitchen on paikka, josta olisi kiva tykätä. Sillä on selvästi paljon potentiaalia, joka toivottavasti puhkeaa kukkaan, kunhan vain arki saadaan rullaamaan. Ravintolan synty- ja taustatarinat ovat minusta mielenkiintoista luettavaa. Na’am Kitchenin tarina on kerrottu ravintolan nettisivuilla. Samalta istumalta voi lukea kolmen eri maista tulevan kokin taustoista. Suosittelen.


Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Iso Roober­tin­katu 20–22
00120 Helsinki