Näytetään tekstit, joissa on tunniste filippiiniläinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste filippiiniläinen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. marraskuuta 2025

Pobre

Olin käynyt Pobressa edellisen kerran vuonna 2019. Ja nyt heti uudestaan – tällä kertaa Annankadulla, johon Pobre avasi nykyisen ravintolan pari vuotta sitten.

Otin alkuun Calamansi Sourin (16 €). Calamansi on filippiiniläinen sitrushedelmä, joka ryyditti alkujuomani makumaailmaa bourbonin kera. Oikein suunmyötäinen ja enemmän kuin lupaava aloitus. 

Alkuruoaksi valitsin Huevos Rotos (11 €) ja seuralaiseni kanssa puoliksi Croquettas (4 kpl, 12 €). Kananmuna-annos oli velmu ilmestys. 65-asteisen kananmunan lisäksi annoksesta löytyi papuja, rapeaa perunasuikaletta, sobrasada-makkaraa, sipulia ja valkosipulia. Tarjoilija kehotti sekoittamaan koko helahoidon. Näin tein, ja hyvää oli. Ei ollut ihan perinteinen alkupala. 

Kroketit kiinnostivat, sillä ne sisälsivät Manchego-tryffeliä. Rakastan Manchego-juustoa! Kroketit killuivat kimchimajoneesin päällä. Komean talvinen ja intensiivinen annos.


Pääruokaa mietin pitkään, mutta päädyin lopulta Espanjan ja Filippiinien keittiöiden yhdistelmään: Paella Filipinianaan (26 €). Sahrami-paella erilaisilla lihoilla ja katkaravuilla sekä herneillä oli hurmaava kokonaisuus. Chorizot ja muut eläinperäiset antimet maistuivat, mutta yllättäen paistettu riisi oli taianomaisen herkullista. Kaavin jokaisen pannun pohjaan palaneen riisinmurusenkin suuhuni. 


Pobre on tyylikäs ravintola. Värimaailma nojaa punaiseen ja ruskeaan. Palvelu toimi ystävällisesti englanniksi.  

Ruoka 4/5

Kokemus 4/5

Hinta-laatu 4/5

Pobre

Annankatu 15, 00120 Helsinki

perjantai 6. maaliskuuta 2020

Sentro

Filippiiniläinen ruoka on Helsingissä nyt erityisen trendikästä. Nostin itsekin Pobren ja Paisanon viime vuoden parhaimpien lounaiden listalle. Tämän vuoksi oli luonnollista valita entisten kollegoiden tapaamisravintolaksi Pikku Roballa kohta vuoden ikäiseksi kasvanut Sentro. Onhan Sentron ravintoloitsijoiden juuret Filippiineillä, vaikka ravintola tarjoaakin laajemmin aasialaista modernia ruokaa.



Sentron ruokalistalla on vajaata kymmentä kiehtovalta kuulostavaa alku- ja pääruokaa. Silmäilyn perusteella on selvää, että tässä paikassa annokset eivät kenelläkään jää yhteen. Useampaan annokseen kannustetaan myös tarjoamalla alku- ja pääruoka sekä lisuke hintaan 28 € tai näiden päälle vielä jälkiruoka hintaan 34 €. Olen liian harvoin onnistunut saamaan hyvää aasialaista jälkiruokaa, joten jätin sen suosiolla tällä kertaa väliin.



Otin alkupalaksi Bao-höyrysämpylät kanalla (8 €). Makea hoisin-kastike toimi kanan kanssa hienosti. Kokonaisuus oli muutenkin mukavan simppeli, mutta varsin maistuva. Pääruoan osalta päädyin valkosipulissa haudutettuun naudanlihaan paksoin, inkiväärin ja muiden mausteiden kera (19 €). Lisukkeeksi annokseen kuului automaattisesti pieni kimchikippo. Varsinaiseksi lisukkeeksi valitsin bataatin (5 €). Murea naudanliha oli herkullista. Tämäkin annos oli mutkaton, mutta toimiva. Erityisesti bataattilisuke toimi sen kanssa laadukkaasti. Italialaisen Canaletton zinfandel-punaviini (8 €, 12 cl) ei säväyttänyt.



Alkumaljaksi valittua cavaa hörppiessä oli aikaa miettiä tilassa aiemmin toimineita ravintoloita legendaarista Beefy Queen Jamboa ja suosikkiani Oxia. Jälkimmäisestä muistuttaa hauska aaltopeltiseinä. Muuten varsin kolkkoa ja pientä tilaa raikastavat katosta roikkuvat viherkasvit. Palvelu sujui rennolla asenteella. Laskun jakaminen osoittautui hyvistä aikomuksista huolimatta käytännössä mahdottomaksi. Toki myönnän, että helpointa olisi ollut jakaa loppulasku meidän kaikkien kesken klassisella tasajaolla, mutta kun yksi ei ottanut yhtään viiniä ja pari otti jälkkärit ja… You know. Ja koska suomalaisia.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Sentro
Pieni Roobertinkatu 13
00130 Helsinki

tiistai 26. marraskuuta 2019

Paisano

Filippiiniläinen keittiö on kovassa huudossa pääkaupunkiseudulla, aivan kuten esim. georgialainen keittiö muutama vuosi sitten. Uusia ravintoloita tuntuu sikiävän enemmän kuin niissä ehtii käymään. Kävin kesällä testaamassa Kampin Korttelin Pobren ja totesin sen ensiluokkaiseksi ruokakokemukseksi. Nyt oli vuorossa Pobren takana häärivien tyyppien Korkeavuorenkadulla sijaitseva toinen ravintola, uudehko Paisano.

Minulla kävi tuuri, sillä ehdin ravintolaan juuri ennen lounasrysää. Ruuhkan aikana nälkäiset asiakkaat joutuivat jonottamaan ja odottamaan pöytäänsä tovin. Kärsimättömimmät joutuivat nielemään ylpeytensä ja poistumaan takavasemmalle. Itse myhäilin tyytyväisenä pöydässäni ja nautiskelin herkullista lounastani. Toden totta, Paisano jatkaa Pobren tasokkailla jalanjäljillä. Otin Beef Kulman (13,90) riisillä. Kevyessä kookoskastikkeessa löhöilivät isot kimpaleet herkullista nautaa. Sitä oli oikeasti paljon. Ei tässä mitään alkupalaa olisi edes tarvinnut. Vihannekset täydensivät verratonta annosta. Riisi toimi selvästi paremmin kuin Pobressa annoksen kylkeen ottamani riisinuudelit. Ja aivan kuten Pobressa, myös Paisanossa kannatti lutrata huolella pöydässä olevia sooseja. Niitä vain riisin joukkoon ja homma rokkaa kybällä.

Paisano on isompi kuin Kampin virkaveljensä, mutta ruuhka-aikaan pöydät tosiaan täyttyvät nopeasti. Naapurissa toimii muuten aiemmin testaamani Latitude 25, joka oudosti kumisi tyhjyyttään parhaimpaan lounasaikaan. Ovatko asiakkaat siirtyneet Paisanoon?


Paisanon sisustus on tyyliä rento. Mieleen jäivät katonrajassa muhinoituvat pikkelivihannekset, hassut lamppukoristeet sekä pätevän oloinen baaritiski. Palvelu oli aavistuksen töksäyttelevää – liekö johtunut lounasruuhkan tuomasta paineesta vai onko se tietoinen valinta?

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Paisano
Korkeavuorenkatu 45
00130 Helsinki

torstai 13. kesäkuuta 2019

Pobre

Olisi varmasti pitänyt ottaa mukaani Pobreen joku lukuisista filippiiniläisistä ystävistäni tai edes se hyvä kaverini, joka teki väitöskirjansa Espanjan siirtomaa-ajan vaikutuksesta filippiiniläiseen ruokakulttuuriin. Näinhän ammattimaiset ravintola-arvostelijat tekevät aina, ja se huvittaa minua suuresti joka kerta. Tutustuinkin Suomen leveyspiireillä harvinaisesta ruokakulttuurista ponnistavaan Pobreen ilman minkään sortin asiantuntija-apua. Tosin todettakoon, että olen kyllä vieraillut kertaalleen saarivaltiossa.

Filippiiniläinen keittiö on muuten sekoitus erilaisia ruokakulttuureita, mikä on asiantila useiden muidenkin ruokakulttuurien kohdalla. Filippiiniläiseen keittiöön oman jälkensä ovat jättäneet ainakin espanjalainen, kiinalainen, japanilainen, intialainen sekä thaimaalainen ruokakulttuuri.



Pobre on siis harvoja filippiiniläistä ruokaa tarjoavia ravintoloita Suomessa. Sen juuret ovat kaikkien pitämässä ja monien rakastamassa Ravintolapäivässä. Pikkuhiljaa homma on kehittynyt siitä suuremmaksi mm. pop up -ravintolailtojen suosion vahvistamana. Tarinan tämänhetkinen päätepiste saavutettiin reilu vuosi sitten, kun Pobre avasi oikean ravintolan Kampin ravintolamaailma Kortteliin.



Pobren lounas on suosittu, joten paikan saaminen pienestä ravintolasta vaatii joko onnea tai aikaa. Minulla oli onneksi edellä mainittua, sillä jälkimmäistä ei ollut. Lounaslista on simppeli sisältäen viisi vaihtoehtoa: kasvis-, kala-, kana-, possu- ja naudanliha-annoksen (12,90–14,90 €). Päädyin kanaan ”P.F.C. – Pobre Fried Chicken” (12,90 €). Uppopaistettu kana soija-karamellikastikkeella ja pikkelöidyillä kasviksilla riisinuudelien kera oli moniulotteisen hurmaava annos. Vaikka en ole missään määrin KFC-fani, olivat Pobren uppopaistetut kanapalat herkullisia. Ne yhdistyivät ihanan makeaan soija-karamellikastikkeeseen erittäin miellyttävällä tavalla. Pikkelöidyt kasvikset toivat vastapainoa annokseen. Otin riisinuudelit annoksen lisukkeeksi, mikä ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Arvelen, että riisi olisi ollut parempi valinta. Ohuet ja itsessään mauttomat riisinuudelit olivat turhan höttöinen ja valju nuudelien alalaji makoisan kana-annoksen kaveriksi. Tuunasin niitä kuitenkin erittäin onnistuneesti pöydältä löytyneellä soosilla, joka totteli nimeä Tito Paquito Chili Garlic Oil. Oli muuten hemmetin hyvää – vahva suositus! Ei liian tulista, ei liian vetistä, ei mitään liikaa tai liian vähän, vaan kaikkea juuri parahultaisesti, ai että!



Kuten sanottu, Pobren tilat ovat varsin vaatimattomat ja ahtaat. Niitä ei myöskään voi kutsua erityisen viihtyisiksi. Silti ravintolasta löytyy pienempää ja isompaa katseltavaa, joista mainittakoon peränurkassa oleva mielenkiintoinen kaapisto sekä myyntitiskillä oleva metallinen taideteos. Parasta antia silmille on kuitenkin pieni avokeittiö, jossa kokit huhkivat annoksia tiukkaan tahtiin. 


Pobren lounasannos oli erinomainen. Seuraavaksi ravintolaan täytyy mennä ilta-aikaan.

Ruoka
Kokemus
Hinta-laatu




Pobre
Urho Kekkosen katu 1 (Kampin kauppakeskus)
00100 Helsinki