Na’am Kitchen

Na’am Kitchen on yksi niistä uusista ravintoloista, jotka patsastelevat Citycenterin, suomeksi Makkaratalon, toisen kerroksen ravintolamaailmassa. Sisarravintola Iso Roballa tuli tutuksi reilu vuosi sitten. Reissusta jäi silloin fiilis, että potentiaalia olisi ollut parempaankin suoritukseen.

Myönnetään se nyt heti alkuun: meidän ei ollut tarkoitus edes mennä Na’amiin, vaan viereiseen Bangok9-ravintolaan nauttimaan SYÖ-viikkojen kympin annoksista. Jonoa oli kuitenkin sen verran, että nälissämme vetäydyimme väenpaljoudesta naapuriin Na’amiin, jossa vapaita paikkoja oli valittavaksi asti. Thaimaalaisista makumaailma-ajatuksista siirryttiin siis nopeasti Lähi-itään ja pohjois-afrikkalaisiin makuihin. 

Tilaukset Na’amissa tehdään pikaruokaravintolatyyliin tiskillä. Valitsin alkupaloiksi trendikkäät halloumiranskalaiset (4,90 €) ja pääruoaksi palestiinalaista lammasta (13,90 €). Molemmat annokset tulivat nopeasti ja yhtä aikaa pöytään. Halloumiranut olivat tuhdin mojova alkupala. Sumakkidippi(?) toimi. Pääruoka koostui lampaasta, riisistä, pavuista ja tomaattikastikkeesta. Annos ei jäänyt historiankirjoihin, sillä se oli perin vaisu esitys. Kaikkea oli aika vähän ja maut olivat yllättävän vaisuja ja haaleita.

Toinen käyntini Na’am Kitchenin annosten äärelle, tällä kertaa Citycenterin yksikköön, ei herättänyt positiivisia väristyksiä. Pääruoka ei vakuuttanut, mutta halloumiranskalaiset maistuivat. Ravintolan miljöö ei ole kaksinen. Palvelu oli iloista. Bangkok9:in sitten seuraavan kerran.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Na’am Kitchen
Kaivokatu 8 (Citycenter)
00100 Helsinki

African Pots

Afrikkalaisen keittiön suomalaista läpimurtoa odotellessa on kulunut tuoppi jos toinenkin. Vieläkään ei ole nähty läheskään sellaista ravintoloiden invaasiota kuin esim. nepalilaisten, japanilaisten tai vaikkapa meksikolaisten ravintoloiden kohdalla. Koko maanosa on oikeastaan aika pimennossa. Mutta tulkoon valo, ainakin pikkuhiljaa myös tänne peräpohjolaan. Jotakin meiltä jo löytyykin. Sandro (lue lisää täältä ja täältä) on verrattain nuoresta iästään huolimatta jo legendan asemassa. Alkuvuodesta kävin testaamassa Na’am Kitchenin.

Junnujääkiekosta opin, että kun on paikka, pitää ampua. Vaikken ole lainemainen snaipperi, pyrin soveltamaan ohjetta mm. lounaiden suhteen. Kun nimittäin olen mailla vierahilla, tutkin, missä olisi mielenkiintoista käydä lounaalla. Ollessani taannoin työasioissa Vallilassa kohteeksi valikoitui African Pots, tuo vuonna 2015 ovensa Mäkelänkadulla avannut afrikkalaista fuusioruokaa tarjoava ravintola.

African Potsissa on tarjolla buffetlounas (10 €). Lähiseudun opiskelijat pääsevät pari euroa halvemmalla. Puolenpäivän aikaan pienehkö paikka oli lähes täynnä. Hetken päästä ravintola olikin viimeistä paikkaa myöten myyty täyteen. Sopu sijaa antaa, mietin kun neljän hengen pöydässä oli neljä toisilleen tuntematonta lounastajaa.

African Potsin alkusalaattipöytä oli verraten turha, joten katse kääntyi nopeasti kohti pääruokapuolta. Siellä tarjolla oli mm. kanapataa, maapähkinäkastiketta, paistettua ruokabanaania, voipapuja ja paistettua riisiä. Ja iso määrä erilaisia tahnoja. Olisi kiva todeta, että hyvää oli ja kaikki maut olivat todella ihastuttavia, mutta kun ei ollut. En valitettavasti tykännyt ruoasta oikeastaan yhtään. Kanapata oli huonolaatuista ja riisit, pavut sekä muut tilpehöörit maistuivat riisiltä, pavuilta ja muulta tilpehööriltä. Ruokabanaanit olivat kuitenkin positiivinen yllätys.

Paikasta tuli mieleen ruokala ja meininki oli muutenkin aika kotikutoista, eikä välttämättä sillä kivan sympaattisella tavalla. Palvelukin oli hapuilevaa. Kassan takana operoiva myyjä ei tiennyt esillä olevista ruoista juurikaan, vaan asiakkaiden kysyessä hän joutui aina käymään keittiön puolella kysymässä. Sisustus ei jäänyt mieleen eikä yleisvaikutelmaa kohottanut telkkarissa pyörinyt musiikkikanava.

Poikkeuksellisesti jätin kahvin ja hintaan kuuluneen jälkkärin (mustikka-passionkakkua) väliin ja poistuin paikalta 20 minuutin jälkeen. Seuraavan kerran kun haahuilen lounasaikaan Vallilassa, valitsen toisen paikan.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

African Pots

Mäkelänkatu 45 C

00550 Helsinki

Na’am Kitchen

Helsingissä on harvoja pohjoisafrikkalaista ruokaa tarjoavia paikkoja. Helsingin kuihtuneelta bileaavikolta Iso-Robalta sellainen kuitenkin löytyy. Kyse on marraskuun lopussa auenneesta Na’am Kitchen -nimisestä ravintolasta, joka tosiaan tarjoaa pohjoisafrikkalaisia ja Lähi-idän mielenkiintoisia ja Suomen leveysasteilla turhankin harvinaisia makuja.

Ravintola oli ollut käyntikertamme koittaessa auki vasta parisen kuukautta, ja sen valitettavasti huomasi. Tai sitten suosio on yllättänyt sen pahasti. Kävi nimittäin niin, että puolia alkupalalistan ruoista ei ollut tarjolla. Harvoin – jos koskaan – olen vastaavaan Suomessa törmännyt. Päädyimme sitten ottamaan sitä mitä keittiöstä löytyy. Näin myös suositeltiin tiskin takaa. Pöytään tuotiinkin leipäpino ja paria eri tahnaa, baba ganoushia ja hummusta (5,40 €). Molemmat tahnat maistuivat leipien kanssa, mutta alkupala itsessään ei kuitenkaan ollut aivan täydellisen briljantti avaus.

Pääruokavalintani oli selvä: Merguez & Kofta (10,90 €) eli merguez-makkaraa ja jonkinlaisia lihapullia. Jos kabanossit ovat kuin Seat Ibiza, niin merguez-makkarat ovat kuin Rolls-Royce Phantom eli lähestulkoon parasta mitä rahalla saa. Ja juuri siksi pettymys olikin niin kova, kun tarjoilija tuli alkupalojen jälkeen pöytään kertomaan, että kyseistä annosta ei lopulta ollutkaan tarjolla. Vaikka olin sen kertaalleen jo maksanut. Vilkaisin jälleen listaa ja otin tilalle hauskalta kuulostavaa Berberi-lammastataginea (10,90 €). Annos olikin lopulta oikein maistuva varavaihtoehto. Maut olivat hyvin yhteen sointuvia ja lammas herkullista.

Ravintolan interiööri on pelkistetty ja tilat kompaktit. Omaan silmään kylmähkö sisustus ei iskenyt parhaalla mahdollisella tavalla. Tarjoilu oli luontevaa, mutta olisihan se kiva, jos edes suurinta osaa listan ruoista olisi myös oikeasti mahdollista tilata. Nyt tuli mieleen Sipilän hallituksen politiikka: luvataan ja yritetään kyllä paljon, mutta lopputulos jää vajaaksi. Na’amin eduksi täytyy kuitenkin sanoa, että ne ruoat, joita pöytäseurueemme sai, olivat maistuvia.

Na’am Kitchen on paikka, josta olisi kiva tykätä. Sillä on selvästi paljon potentiaalia, joka toivottavasti puhkeaa kukkaan, kunhan vain arki saadaan rullaamaan. Ravintolan synty- ja taustatarinat ovat minusta mielenkiintoista luettavaa. Na’am Kitchenin tarina on kerrottu ravintolan nettisivuilla. Samalta istumalta voi lukea kolmen eri maista tulevan kokin taustoista. Suosittelen.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Na’am Kitchen

Iso Roober­tin­katu 20–22

00120 Helsinki

Sandro Eira

Kallion Sandro on niittänyt mainetta ja palkintoja viimeisten vuosien ajan Helsingin ravintolapiireissä. Eikä toki syyttä. Itsekin lumouduin ravintolasta siellä taannoin lounastaessani. Nyt reilun vuoden ajan auki on ollut myös alkuperäisen boheemin Sandron pikkuveli Sandro Eira. Äkkiseltään saattaa ihmetellä, miten työläiskaupunginosasta ponnistava ravintola avaa uuden raflan Rööperin ja Eiran suunnille, mutta odottakaapas hetki. Menestyvä konsepti toimii varmasti lähes missä tahansa ja kyllähän eteläisessä Helsingissä asuu hyvästä ruoasta intoilevaa porukkaa yhtä lailla.

Molemmissa Sandroissa on sama hyväksi havaittu lounaskonsepti: salaatti (9,90 €), salaatti + keitto (10,90 €) ja salaatti + keitto + lämmin ruoka (12,90 €). Vuoden 2015 viimeisen päivän hyörinässä oli jäänyt lounaslista etukäteen tsekkaamatta, enkä sitä tehnyt paikan päälläkään. Jonoon vain! Ensimmäinen lautanen koostui kasvispitoisen alkupalapöydän ruukkujen antimista: pastasalaattia ak-tomaatilla, munakoisoa ja paprikaa, porkkanaa, parsakaalia, lehtikaalia, kesäkurpitsaa ja tietysti herkullista leipää ja erilaisia tahnoja kaupan päälle. Oikein hyvä aloitus, vaikkei välttämättä erityisen muistettava. Kylkeen vielä pieni annos vihreää keittoa, joka taisi koostua pavuista ja vihanneksista. Se ei päässyt jatkoon, vaan jäi jäähtymään nolona lautaselleen.

Pääruoaksi oli tarjolla lohta ja lihapullia sekä lisukkeina couscousia, munakoisoa ja jonkinlaista papu-kesäkurpitsahöystöä. Jätin tällä kertaa lohen kokonaan väliin ja keskityin herkullisilta näyttäviin lihapulliin ja höystöihin. Valintaa voidaan pitää onnistuneena, sillä pullat olivat maistuvia, kuten koko annoskin.

Rauhallisen lounashetken päätti suklaakakkupala, joka paljastui viimeiseksi tarjolla olevaksi. Lounasvuosi päättyi siis onnellisten tähtien alla, vaikkakin jaoimme kakkupalan ystäväni kanssa. Kakku oli sitä itseään: suklainen ja oiva pari kahvikupposelle.

Lounas oli hinta-laatusuhteensa puolesta timanttinen, sillä harvoin saa täysipainoista lounaskokemusta näin edullisesti. Ero vaikkapa edelliseen testauskohteeseeni kreikkalaiseen El Grecoon mitataan valovuosissa. Tosin se täytyy sanoa, että Sandro Eiran ruoka ei kyllä vetänyt vertoja isoveljellensä Kalliossa.

Huomaan edelleen ajoittain ikävöiväni Sandro Eiran tiloissa aiemmin toiminutta Mange Sudia. Siellä tuli käytyä useasti vuosien varrella ja sieltä lähti aina tyytyväisenä ja kylläisenä pois. Sandro jatkaa näitä perinteitä varmasti, mutta erityisemmin säväyttämättä.

Ruoka

Kokemus

Hinta-laatu

Sandro Eira
Tehtaankatu 34 D
00150 Helsinki
http://sandro.fi/